Psalmien 109
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
(다윗의 시. 영장으로 한 노래) 나의 찬송하는 하나님이여, 잠잠하지 마옵소서
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
대저 저희가 악한 입과 궤사한 입을 열어 나를 치며 거짓된 혀로 내게 말하며
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
또 미워하는 말로 나를 두르고 무고히 나를 공격하였나이다
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
나는 사랑하나 저희는 도리어 나를 대적하니 나는 기도할 뿐이라
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
저희가 악으로 나의 선을 갚으며 미워함으로 나의 사랑을 갚았사오니
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
악인으로 저를 제어하게 하시며 대적으로 그 오른편에 서게 하소서
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
저가 판단을 받을 때에 죄를 지고 나오게 하시며 그 기도가 죄로 변케 하시며
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
그 년수를 단촉케 하시며 그 직분을 타인이 취하게 하시며
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
그 자녀는 고아가 되고 그 아내는 과부가 되며
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
그 자녀가 유리 구걸하며 그 황폐한 집을 떠나 빌어먹게 하소서
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
고리대금하는 자로 저의 소유를 다 취하게 하시며 저의 수고한 것을 외인이 탈취하게 하시며
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
저에게 은혜를 계속할 자가 없게 하시며 그 고아를 연휼할 자도 없게 하시며
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
그 후사가 끊어지게 하시며 후대에 저희 이름이 도말되게 하소서
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
여호와는 그 열조의 죄악을 기억하시며 그 어미의 죄를 도말하지마시고
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
그 죄악을 항상 여호와 앞에 있게 하사 저희 기념을 땅에서 끊으소서
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
저가 긍휼히 여길 일을 생각지 아니하고 가난하고 궁핍한 자와 마음이 상한 자를 핍박하여 죽이려 한 연고니이다
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
저가 저주하기를 좋아하더니 그것이 자기에게 임하고 축복하기를 기뻐 아니하더니 복이 저를 멀리 떠났으며
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
또 저주하기를 옷 입듯하더니 저주가 물같이 그 내부에 들어가며 기름 같이 그 뼈에 들어갔나이다
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
저주가 그 입는 옷 같고 항상 띠는 띠와 같게 하소서
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
이는 대적 곧 내 영혼을 대적하여 악담하는 자가 여호와께 받는 보응이니이다
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
주 여호와여, 주의 이름을 인하여 나를 선대하시며 주의 인자하심이 선함을 인하여 나를 건지소서
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
나는 가난하고 궁핍하여 중심이 상함이니이다
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
나의 가는 것은 석양 그림자 같고 또 메뚜기 같이 불려가오며
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
금식함을 인하여 내 무릎은 약하고 내 육체는 수척하오며
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
나는 또 저희의 훼방거리라 저희가 나를 본즉 머리를 흔드나이다
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
여호와 나의 하나님이여, 나를 도우시며 주의 인자하심을 좇아 나를 구원하소서
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
이것이 주의 손인 줄을 저희로 알게 하소서 여호와께서 이를 행하셨나이다
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
저희는 저주하여도 주는 내게 복을 주소서! 저희는 일어날 때에 수치를 당할지라도 주의 종은 즐거워하리이다
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
나의 대적으로 욕을 옷입듯하게 하시며 자기 수치를 겉옷 같이 입게 하소서
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
내가 입으로 여호와께 크게 감사하며 무리 중에서 찬송하리니
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
저가 궁핍한 자의 우편에 서사 그 영혼을 판단하려 하는 자에게 구원하실 것임이로다
