Psalmien 109

1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.

Pour la fin, psaume de David.

2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.

Dieu, ne taisez pas ma louange, parce que la bouche d’un pécheur et la bouche d’un trompeur est ouverte contre moi.

3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.

Ils ont parlé contre moi avec une langue trompeuse, et de discours de haine ils m’ont environné, et ils m’ont attaqué gratuitement.

4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.

Au lieu de m’aimer, ils disaient du mal de moi; mais moi je priais.

5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.

Ils m’ont rendu des maux pour des biens, et de la haine pour mon amour.

6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.

Établissez sur lui un pécheur, et que le diable se tienne à sa droite.

7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.

Lorsqu’on le jugera, qu’il sorte condamné, et que sa prière même se tourne en péché.

8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.

Que ses jours soient réduits à un petit nombre, et qu’un autre reçoive son épiscopat.

9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.

Que ses fils deviennent orphelins, et sa femme, veuve.

10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.

Que ses fils ballottés soient transférés d’un lieu dans un autre, et qu’ils mendient, et qu’ils soient chassés de leurs habitations.

11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.

Qu’un usurier scrute tout ce qu’il possède, et que des étrangers ravissent le fruit de ses travaux.

12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.

Qu’il n’y ait personne qui l’assiste, et qu’il n’y ait personne qui prenne pitié de ses orphelins.

13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.

Que ses enfants soient dévoués à la mort, qu’en une seule génération son nom s’efface.

14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.

Qu’en mémoire revienne l’iniquité de ses pères, devant le Seigneur; et que le péché de sa mère ne soit point effacé.

15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.

Que ces péchés soient toujours devant le Seigneur, et que leur mémoire périsse entièrement de la terre;

16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.

Parce qu’il ne s’est point souvenu de faire miséricorde.

17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.

Et qu’il a persécuté un homme sans ressource, mendiant et brisé de douleur.

18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.

Il a aimé la malédiction, et elle viendra à lui: il n’a pas voulu la bénédiction, et elle s’éloignera de lui. Il s’est revêtu de la malédiction comme d’un vêtement, et elle est entrée comme de l’eau dans ses entrailles, et comme de l’huile dans ses os.

19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.

Qu’elle lui soit comme le vêtement dont il se couvre, et comme la ceinture dont il est toujours ceint.

20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.

Telle est, auprès du Seigneur, l’œuvre de ceux qui parlent mal de moi, de ceux qui blasphèment contre moi.

21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.

Et vous, Seigneur, Seigneur, agissez avec moi à cause de votre nom, parce que douce est votre miséricorde. Délivrez-moi,

22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.

Parce que moi, je suis indigent et pauvre, et que mon cœur s’est troublé au dedans de moi.

23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.

Comme l’ombre, lorsqu’elle déchue, j’ai été enlevé, et j’ai été chassé comme les sauterelles.

24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.

Mes genoux ont été affaiblis par le jeûne, et ma chair a été changée à cause de l’huile qui m’a manqué.

25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.

Je suis devenu un opprobre pour eux; ils m’ont vu et ils ont secoué la tête.

26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;

Aidez-moi, Seigneur mon Dieu: sauvez-moi selon votre miséricorde.

27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.

Qu’ils sachent que votre main est là, et que c’est vous, Seigneur, qui avez fait cela.

28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.

Ils me maudiront eux, et vous, vous me bénirez: que ceux qui s’insurgent contre moi soient confondus; mais votre serviteur sera dans l’allégresse.

29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.

Qu’ils soient revêtus de honte, ceux qui disent du mal de moi: qu’ils soient couverts de leur confusion comme d’un manteau.

30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.

Je glorifierai le Seigneur de toute la puissance de ma voix, je chanterai ses louanges au milieu d’une multitude.

31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.

Parce qu’il s’est tenu à la droite du pauvre, afin de sauver mon âme de ceux qui la persécutaient.