Psalmien 109
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
To victorye, the salm of Dauid.
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
God, holde thou not stille my preisyng; for the mouth of the synner, and the mouth of the gileful man is openyd on me.
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
Thei spaken ayens me with a gileful tunge, and thei cumpassiden me with wordis of hatrede; and fouyten ayens me with out cause.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
For that thing that thei schulden loue me, thei bacbitiden me; but Y preiede.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
And thei settiden ayens me yuelis for goodis; and hatrede for my loue.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
Ordeyne thou a synner on him; and the deuel stonde on his riyt half.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
Whanne he is demed, go he out condempned; and his preier `be maad in to synne.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
Hise daies be maad fewe; and another take his bischopriche.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
Hise sones be maad faderles; and his wijf a widewe.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
Hise sones tremblinge be born ouer, and begge; and be cast out of her habitaciouns.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
An vsurere seke al his catel; and aliens rauysche hise trauelis.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
Noon helpere be to him; nether ony be that haue mercy on hise modirles children.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
Hise sones be maad in to perisching; the name of him be don awei in oon generacioun.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
The wickidnesse of hise fadris come ayen in to mynde in the siyt of the Lord; and the synne of his modir be not don awei.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
Be thei maad euere ayens the Lord; and the mynde of hem perische fro erthe.
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
For that thing that he thouyte not to do merci,
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
and he pursuede a pore man and beggere; and to slee a man compunct in herte.
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
And he louede cursing, and it schal come to hym; and he nolde blessing, and it schal be maad fer fro him. And he clothide cursing as a cloth, and it entride as water in to hise ynnere thingis; and as oile in hise boonus.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
Be it maad to him as a cloth, with which he is hilyd; and as a girdil, with which he is euere gird.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
This is the werk of hem that bacbiten me anentis the Lord; and that speke yuels ayens my lijf.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
And thou, Lord, Lord, do with me for thi name; for thi merci is swete.
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
Delyuere thou me, for Y am nedi and pore; and myn herte is disturblid with ynne me.
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
I am takun awei as a schadowe, whanne it bowith awei; and Y am schakun awei as locustis.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
Mi knees ben maad feble of fasting; and my fleische was chaungid for oile.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
And Y am maad schenschipe to hem; thei sien me, and moueden her heedis.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
Mi Lord God, helpe thou me; make thou me saaf bi thi merci.
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
And thei schulen wite, that this is thin hond; and thou, Lord, hast do it.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
Thei schulen curse, and thou schalt blesse, thei that risen ayens me, be schent; but thi seruaunt schal be glad.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
Thei that bacbiten me, be clothid with schame; and be thei hilid with her schenschipe as with a double cloth.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
I schal knouleche to the Lord greetli with my mouth; and Y schal herie hym in the myddil of many men.
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
Which stood nyy on the riyt half of a pore man; to make saaf my soule fro pursueris.
