Psalmien 109
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
[For the Chief Musician. A Psalm by David.] God of my praise, do not remain silent,
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
for they have opened the mouth of the wicked and the mouth of deceit against me. They have spoken to me with a lying tongue.
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
They have also surrounded me with words of hatred, and fought against me without a cause.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
In return for my love, they are my adversaries; but I am in prayer.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
They have rewarded me evil for good, and hatred for my love.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
Set a wicked man over him. Let an adversary stand at his right hand.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
When he is judged, let him come forth guilty. Let his prayer be turned into sin.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
Let his days be few. Let another take his office.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
Let his children be fatherless, and his wife a widow.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
Let his children be wandering beggars. Let them be sought from their ruins.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
Let the creditor seize all that he has. Let strangers plunder the fruit of his labor.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
Let there be none to extend kindness to him, neither let there be any to have pity on his fatherless children.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
Let his posterity be cut off. In the generation following let their name be blotted out.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
Let the iniquity of his fathers be remembered by the LORD. Do not let the sin of his mother be blotted out.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
Let them be before the LORD continually, that he may cut off the memory of them from the earth;
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
because he did not remember to show kindness, but persecuted the poor and needy man, the broken in heart, to kill them.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
Yes, he loved cursing, and it came to him. He did not delight in blessing, and it was far from him.
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
He clothed himself also with cursing as with his garment. It came into his inward parts like water, like oil into his bones.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
Let it be to him as the clothing with which he covers himself, for the belt that is always around him.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
This is the reward of my adversaries from the LORD, of those who speak evil against my soul.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
But deal with me, the LORD the Lord, for your name's sake, because your loving kindness is good, deliver me;
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
for I am poor and needy. My heart is wounded within me.
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
I fade away like an evening shadow. I am shaken off like a locust.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
My knees are weak through fasting. My body is thin and lacks fat.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
I have also become a reproach to them. When they see me, they shake their head.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
Help me, LORD, my God. Save me according to your loving kindness;
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
that they may know that this is your hand; that you, LORD, have done it.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
They may curse, but you bless. When they arise, they will be shamed, but your servant shall rejoice.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
Let my adversaries be clothed with dishonor. Let them cover themselves with their own shame as with a robe.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
I will give great thanks to the LORD with my mouth. Yes, I will praise him among the multitude.
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
For he will stand at the right hand of the needy, to save him from those who judge his soul.
