Psalmien 108

1 Laulu; Daavidin virsi. Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.

Cântico e Salmo de Davi: Preparado está meu coração, ó Deus; cantarei e tocarei música [com] minha glória.

2 Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.

Desperta-te, lira e harpa; eu despertarei ao amanhecer.

3 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.

Louvarei a ti entre os povos, SENHOR, e tocarei música a ti entre as nações;

4 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.

Porque tua bondade é maior que os céus, e tua fidelidade mais alta que as nuvens.

5 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.

Exalta-te sobre os céus, ó Deus; e tua glória sobre toda a terra;

6 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.

Para que teus amados sejam libertados; salva [-nos] com tua mão direita, e responde-me.

7 Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

Deus falou em seu santuário: Eu me alegrarei; repartirei a Siquém, e medirei ao vale de Sucote.

8 Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

Meu é Gileade, meu é Manassés; e Efraim é a fortaleza de minha cabeça; Judá é meu legislador.

9 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.

Moabe é minha bacia de lavar; sobre Edom lançarei meu sapato; sobre a Filístia eu triunfarei.

10 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

Quem me levará a uma cidade fortificada? Quem me guiará até Edom?

11 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

Por acaso não serás tu, ó Deus? Tu que tinha nos rejeitado, e não saías [mais] com nossos exércitos?

12 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

Dá-nos ajuda [para livrarmos] da angústia, porque o socorro humano é inútil.

13 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.

Em Deus faremos proezas; e ele pisoteará nossos adversários.