< Psalmien 108 >
1 Laulu; Daavidin virsi. Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.
A canticle of a psalm for David himself. My heart is ready, O God, my heart is ready: I will sing, and will give praise, with my glory.
2 Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.
Arise, my glory; arise, psaltery and harp: I will arise in the morning early.
3 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.
I will praise thee, O Lord, among the people: and I will sing unto thee among the populations.
4 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.
For thy mercy is great above the heavens: and thy truth even unto the clouds.
5 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.
Be thou exalted, O God, above the heavens, and thy glory over all the earth:
6 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.
That thy beloved may be delivered. Save with thy right hand and hear me.
7 Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.
God hath spoken in his holiness. I will rejoice, and I will divide Sichem and I will mete out the vale of tabernacles.
8 Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.
Galaad is mine, and Manasses is mine and Ephraim the protection of my head. Juda is my king:
9 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.
Moab the pot of my hope. Over Edom I will stretch out my shoe: the aliens are become my friends.
10 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?
Who will bring me into the strong city? who will lead me into Edom?
11 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!
Wilt not thou, O God, who hast cast us off? and wilt not thou, O God, go forth with our armies?
12 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.
O grant us help from trouble: for vain is the help of man.
13 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.
Through God we shall do mightily: and he will bring our enemies to nothing.