Psalmien 107
1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Pateiciet Tam Kungam, jo Viņš ir labs, un Viņa žēlastība paliek mūžīgi!
2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
Lai tā saka tie, ko Tas Kungs ir atpestījis, ko Viņš izglābis no spaidītāju rokas
3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
Un sapulcinājis no tām zemēm, no rītiem un vakariem, no ziemeļiem un no jūras.
4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
Tie, kas tuksnesī maldījās pa nestaigātiem ceļiem un neatrada pilsētu, kur varēja dzīvot,
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
Izsalkuši un izslāpuši, ka viņa dvēsele nogura.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Tad tie To Kungu piesauca savās bēdās, un Viņš tos izglāba no viņu bailēm,
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
Un Viņš tos vadīja pa taisnu ceļu, ka tie gāja uz to pilētu, kur varēja dzīvot:
8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Tiem būs Tam Kungam pateikties par Viņa žēlastību un par Viņa brīnumiem pie cilvēku bērniem,
9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
Ka Viņš paēdinājis iztvīkušo un ar labumu piepildījis izsalkušo. -
10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
Tie, kas tumsībā sēdēja un nāves ēnā, saistīti bēdās un dzelzīs,
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
Tāpēc ka tie bija pretī turējušies Dieva baušļiem un nicinājuši tā Visuaugstākā padomu;
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
Tādēļ viņu sirds tapa apbēdināta ar grūtumu, un tie pakrita un palīga nebija.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Tad tie To Kungu piesauca savās bēdās, un Viņš tos izglāba no viņu bailēm
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
Un tos izveda no tumsības un nāves ēnas un saraustīja viņu saites:
15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Tiem būs Tam Kungam pateikties par Viņa žēlastību un par Viņa brīnumiem pie cilvēku bērniem,
16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
Ka Viņš salauž vara durvis un sadauza dzelzs bultas. -
17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
Tie ģeķi, kas tapa mocīti savu grēku ceļu un savu noziegumu dēļ,
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
Tā ka viņu dvēselei riebās visa barība, un ka tie nogrima līdz pat nāves vārtiem.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Tad tie To Kungu piesauca savās bēdās, un Viņš tos izglāba no viņu bailēm.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
Viņš sūtīja Savu vārdu un tos dziedināja un tos izrāva no viņu bedrēm:
21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Tiem būs Tam Kungam pateikties par Viņa žēlastību un par Viņa brīnumiem pie cilvēku bērniem,
22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
Un pateikšanas upurus upurēt un Viņa darbus izteikt ar prieku. -
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
Tie, kas ar lielām laivām pa jūru līgojās un strādāja savu darbu uz lieliem ūdeņiem,
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
Kas Tā Kunga darbu redzējuši un Viņa brīnumus jūras dziļumos,
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
Kad Viņš runāja un pacēla vētru, kas viļņus paaugstināja,
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
Un tie tā kā uz debesīm kāpa un atkal nogrima dziļumos, ka viņu dvēsele no bailības izkusa,
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
Un tapa mētāti un zvalstījās, kā piedzēruši un visa viņu gudrība iznīka.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
Tad tie To Kungu piesauca savās bēdās, un Viņš tos izglāba no viņu bailēm;
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
Viņš klusināja vētru, tā ka viļņi norima;
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
Un tie priecājās, ka norima, un Viņš tos veda uz ostu, kurp tiem gribējās:
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Tiem būs Tam Kungam pateikties par Viņa žēlastību un par Viņa brīnumiem pie cilvēku bērniem.
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
Un Viņu paaugstināt ļaužu draudzē un Viņu slavēt vecaju vidū.
33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Viņš upes padara par tuksnesi un ūdens avotus par izkaltušām vietām,
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
Un auglīgu zemi Viņš padara par neauglīgu viņas iedzīvotāju blēdības dēļ;
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
Un tuksnesi viņš atkal padara ūdeņainu un sauso zemi avoksnainu.
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
Un liek tur dzīvot tiem izsalkušiem, ka tie var uzcelt pilsētu, kur mājot,
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
Un apsēt tīrumus un dēstīt vīna dārzus, kas nes bagātus augļus.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
Un Viņš tos svētī, ka tie ļoti vairojās, un viņu lopi nenonīkst.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
Un viņi bija mazumā gājuši un panīkuši caur nelaimes varu un bēdām.
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
Viņš izgāž nievāšanu uz lieliem kungiem un liek tiem aloties tuksnesī, kur ceļa nav;
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
Bet paaugstina bēdīgo no viņa bēdām un vairo viņa dzimumu kā avju pulku.
42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
To sirdsskaidrie redz un priecājās, un visai blēdībai jātur mute.
43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
Kas gudrs, lai to ņem vērā un lai atzīst Tā Kunga žēlastības darbus.
