< Psalmien 107 >
1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Louez le Seigneur, parce qu’il est bon, parce que pour jamais est sa miséricorde.
2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
Qu’ils le disent, ceux qui ont été rachetés par le Seigneur, qu’il a rachetés de la main d’un ennemi, qu’il a rassemblés en les retirant des contrées,
3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
De l’orient et du couchant, de l’aquilon et de la mer.
4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
Ils ont erré dans la solitude, dans un lieu sans eau; ils n’ont pas trouvé de voie vers une cité habitée;
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
Affamés et altérés, leur âme a défailli en eux-mêmes.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a arrachés à leurs nécessités pressantes.
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
Et il les a conduits dans une voie droite, afin qu’ils allassent dans une cité habitable.
8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
Parce qu’il a rassasié l’âme vide, et qu’il a rassasié de biens l’âme affamée;
10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
Ceux qui étaient assis dans des ténèbres et dans l’ombre de la mort, enchaînés dans l’indigence et les fers;
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
Parce qu’ils aigrirent
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
Aussi leur cœur a été humilié dans les travaux, ils ont été affaiblis, et il n’y eut personne qui les secourût.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
Et il les a tirés des ténèbres et de l’ombre de la mort, et il a rompu leurs liens.
15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
Parce qu’il a brisé des portes d’airain, et rompu des verroux de fer.
17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
Il les a recueillis en les tirant de la voie de leur iniquité; car à cause de leurs injustices, ils avaient été humiliés.
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
Leur âme avait eu horreur de toute nourriture; aussi ils approchèrent jusqu’aux portes de la mort.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
Il a envoyé sa parole, et il les a guéris, et il les a arrachés à leur destruction.
21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes;
22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
Qu’ils sacrifient un sacrifice de louange, et qu’ils annoncent ses œuvres dans l’exultation.
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, et qui font la manœuvre sur les grandes eaux.
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
Ceux-là même ont vu les œuvres du Seigneur, et ses merveilles dans le profond de l’abîme.
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
Il a dit, et un vent de tempête s’est levé, et les flots de la mer se sont soulevés.
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
Ils montent jusqu’aux cieux, et ils descendent jusqu’aux abîmes; leur âme dans les maux se consumait.
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
Ils ont été troublés, ils ont chancelé comme un homme ivre, et toute leur sagesse a été absorbée.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
Ils ont crié vers le Seigneur, lorsqu’ils étaient dans la tribulation, et il les a délivrés de leurs nécessités pressantes.
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
Il a changé la tempête en une brise légère, et les flots de la mer se sont tenus en silence.
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
Et ils se sont réjouis de ce que les flots se tenaient en silence, et il les a conduits au port de leur désir.
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu’elles louent le Seigneur, ses miséricordes et ses merveilles en faveur des fils des hommes.
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
Et qu’on l’exalte dans l’assemblée du peuple, et que dans la chaire des anciens, on le loue.
33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Il a changé des fleuves en désert, et des cours d’eau en un sol aride,
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
Une terre fertile en un champ de sel, à cause de la malice de ceux qui y habitaient.
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
Mais ensuite il a changé un désert en un étang plein d’eau, et une terre sans eau en des cours d’eaux.
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
Il a placé là ceux qui étaient affamés, et ils ont élevé une cité habitable.
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
Ils ont ensemencé des champs, et ont planté des vignes: et elles ont fait naître du fruit.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
Et il les a bénis, ils se sont multipliés, et il n’a pas diminué leurs bestiaux.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
Mais ils sont devenus en petit nombre, et tourmentés par la tribulation des maux et par la douleur.
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
Le mépris s’est répandu sur leurs princes, et le Seigneur les a fait errer dans un lieu sans chemin frayé, et non dans une voie.
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
Et il a aidé le pauvre en le délivrant de son indigence, et il a fait ses familles nombreuses comme des brebis.
42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
Les justes verront et se réjouiront, et toute iniquité fermera sa bouche.
43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
Qui est sage et gardera ces choses, et comprendra les miséricordes du Seigneur?