Psalmien 107
1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Louez l'Éternel, car Il est bon, car sa miséricorde est éternelle!
2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
Qu'ainsi parlent les rachetés de l'Éternel, qu'il a rachetés des mains de l'ennemi,
3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
et recueillis de tout pays, du Levant et du Couchant, du Septentrion et de la mer.
4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
Ils furent errants au désert, dans une voie solitaire, et ils ne trouvaient pas une ville où habiter;
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
ils éprouvaient la faim et la soif; leur âme en eux était défaillante.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Et ils crièrent à l'Éternel dans leur détresse, et Il les délivra de leurs perplexités,
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
et leur fit prendre la voie directe pour arriver à une ville où pouvoir habiter.
8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils rendent grâces à l'Éternel de sa miséricorde, et disent ses merveilles aux enfants des hommes!
9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
Car Il a satisfait l'âme altérée, et comblé de biens l'âme affamée.
10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
Ceux qui habitaient les ténèbres et l'ombre de la mort, prisonniers de la misère et des fers…
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
Car ils résistèrent aux paroles de Dieu, et méprisèrent les décrets du Très-haut.
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
Aussi courba-t-Il leur cœur sous la peine; ils succombèrent, et ne furent point assistés.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Mais ils crièrent à l'Éternel dans leur détresse, et Il les délivra de leurs perplexités;
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
Il les tira des ténèbres et de l'ombre de la mort, et rompit leurs fers.
15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils rendent grâces à l'Éternel de sa miséricorde, et disent ses merveilles aux enfants des hommes!
16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
Car Il a brisé les portes d'airain, et mis en pièces les verrous de fer.
17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
Les insensés qui suivaient la voie de la révolte, et à cause de leurs crimes se virent humiliés…
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
Toute nourriture excitait leur dégoût, et ils arrivaient aux portes de la mort.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Mais ils crièrent à l'Éternel dans leur détresse, et Il les délivra de leurs perplexités;
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
Il émit sa parole, et les guérit, et les retira de leurs tombeaux.
21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils rendent grâces à l'Éternel de sa miséricorde, et disent ses merveilles aux enfants des hommes!
22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
Qu'ils Lui offrent les sacrifices de la reconnaissance, et publient ses hauts faits avec des cris de joie!
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
Ceux qui se mirent en mer sur des navires, et firent la manœuvre sur les grandes eaux,
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
furent témoins des œuvres de Dieu, et des merveilles qu'il opère dans les flots.
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
Il dit, et excita un vent de tempête, qui souleva les vagues de la mer;
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
elles montèrent vers le ciel, descendirent dans l'abîme, leur âme dans le danger était éperdue;
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
saisis du vertige, ils chancelaient, comme étant ivres, et toute leur sagesse était évanouie.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
Mais ils crièrent à l'Éternel dans leur détresse, et Il les délivra de leurs perplexités,
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
Il fit cesser la tourmente qui devint silencieuse, et les vagues se turent;
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
et ils furent joyeux, quand elles se calmèrent, et Il les conduisit au port désiré.
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils rendent grâces à l'Éternel de sa miséricorde, et disent ses merveilles aux enfants des hommes!
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
Qu'ils L'exaltent dans l'assemblée du peuple, et Le louent dans la séance des anciens!
33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Il change les fleuves en désert, et les sources des eaux en sol aride,
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
la plaine fertile en steppe salée, à cause de la méchanceté de ses habitants.
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
Il change le désert en une masse d'eaux, et la terre desséchée en sources d'eaux,
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
et Il y établit ceux qui sont affamés, et là ils fondent des villes, pour les habiter.
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
Ils ensemencent des champs, et plantent des vignes qui donnent leurs fruits pour revenu.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
Et Il les bénit, et ils deviennent très nombreux, et Il n'amoindrit pas leurs bestiaux.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
Or ils étaient amoindris et accablés par l'oppression, le malheur et les peines;
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
c'est lui qui verse le mépris sur les princes, et Il les fait errer dans un désert sans chemin;
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
mais Il relève le pauvre de sa misère, et rend les familles égales à des troupeaux.
42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
C'est ce que voient les hommes droits, et ils se réjouissent, et tous les méchants ont la bouche fermée.
43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
Que tout homme sage prenne garde à ceci, et soit attentif aux grâces de l'Éternel!
