< Psalmien 107 >
1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Célébrez l'Eternel, car il est bon, parce que sa bonté demeure à toujours.
2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
Que ceux-là le disent, qui sont les rachetés de l'Eternel, lesquels il a rachetés de la main de l'oppresseur;
3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
Et ceux aussi qu'il a ramassés des pays d'Orient et d'Occident, d'Aquilon et de Midi.
4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
Ils étaient errants par le désert, en un chemin solitaire, [et] ils ne trouvaient aucune ville habitée.
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
Ils étaient affamés et altérés, l'âme leur défaillait.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Alors ils ont crié vers l'Eternel dans leur détresse; il les a délivrés de leurs angoisses,
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
Et les a conduits au droit chemin pour aller en une ville habitée.
8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes:
9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
Parce qu'il a désaltéré l'âme altérée, et rassasié de ses biens l'âme affamée.
10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
Ceux qui demeurent dans les ténèbres, et dans l'ombre de la mort, garrottés d'affliction et de fer;
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
Parce qu'ils ont été rebelles aux paroles du [Dieu] Fort, et qu'ils ont rejeté par mépris le conseil du Souverain;
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
Et il a humilié leur cœur par le travail, [et] ils ont été abattus, sans qu'il y eût personne qui les aidât.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Alors ils ont crié vers l'Eternel en leur détresse, [et] il les a délivrés de leurs angoisses.
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
Il les a tirés hors des ténèbres, et de l'ombre de la mort, et il a rompu leurs liens.
15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes.
16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
Parce qu'il a brisé les portes d'airain, et cassé les barreaux de fer.
17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
Les fols qui sont affligés à cause de leur transgression, et à cause de leurs iniquités;
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
Leur âme a en horreur toute viande, et ils touchent aux portes de la mort.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
Alors ils ont crié vers l'Eternel dans leur détresse, [et] il les a délivrés de leurs angoisses.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
Il envoie sa parole, et les guérit, et il [les] délivre de leurs tombeaux.
21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes.
22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
Et qu'ils sacrifient des sacrifices d'actions de grâces, et qu'ils racontent ses œuvres en chantant de joie.
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, faisant commerce parmi les grandes eaux,
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
Qui voient les œuvres de l'Eternel, et ses merveilles dans les lieux profonds,
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
(Car il commande, et fait comparaître le vent de tempête, qui élève les vagues de la mer.)
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
Ils montent aux cieux, ils descendent aux abîmes; leur âme se fond d'angoisse.
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
Ils branlent, et chancellent comme un homme ivre, et toute leur sagesse leur manque.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
Alors ils crient vers l'Eternel dans leur détresse, et il les tire hors de leurs angoisses.
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
Il arrête la tourmente, [la changeant] en calme, et les ondes sont calmes.
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
Puis ils se réjouissent de ce qu'elles sont apaisées, et il les conduit au port qu'ils désiraient.
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes;
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
Et qu'ils l'exaltent dans la congrégation du peuple, et le louent dans l'assemblée des Anciens.
33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Il réduit les fleuves en désert, et les sources d'eaux en sécheresse;
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
Et la terre fertile en terre salée, à cause de la malice de ceux qui y habitent.
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
Il réduit le désert en des étangs d'eaux, et la terre sèche en des sources d'eaux;
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
Et il y fait habiter ceux qui étaient affamés, tellement qu'ils y bâtissent des villes habitables.
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
Et sèment les champs, et plantent des vignes qui rendent du fruit tous les ans.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
Il les bénit, et ils sont fort multipliés, et il ne laisse point diminuer leur bétail.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
Puis ils se diminuent, et sont humiliés par l'oppression, le mal, et l'ennui.
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
Il répand le mépris sur les principaux, et les fait errer par des lieux hideux, où il n'y a point de chemin.
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
Mais il tire le pauvre hors de l'affliction, et donne les familles comme par troupeaux.
42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
Les hommes droits voient cela, et s'en réjouissent; mais toute iniquité a la bouche fermée.
43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
Quiconque est sage, prendra garde à ces choses, afin qu'on considère les bontés de l'Eternel.