Psalmien 106
1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Mou fakamālō kia Sihova. Mou ʻatu ʻae fakafetaʻi kia Sihova; he ʻoku angalelei ia: koeʻuhi ʻoku tolonga ʻo taʻengata ʻa ʻene ʻaloʻofa.
2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
Ko hai ʻe faʻa fakamatala ki he ngaahi ngāue lahi ʻa Sihova? Ko hai ʻe faʻa fakahā ʻae fakamālō kotoa pē kiate ia?
3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
ʻOku monūʻia ʻakinautolu ʻoku tokanga ki he fakamaau, mo ia ʻoku fai māʻoniʻoni ʻi he ʻaho kotoa pē.
4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
ʻE Sihova, ke ke manatuʻi au ʻaki ʻae ʻofa ʻaia ʻoku ke ʻofa ʻaki ki hoʻo kakai: ke ke ʻaʻahi mai kiate au ʻaki hoʻo fakamoʻui;
5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
Koeʻuhi ke u mamata ki he lelei ʻo ia kuo ke fili, koeʻuhi ke u fiefia ʻi he fiefia ʻo ho puleʻanga, pea u vikiviki ai fakataha mo ho tofiʻa.
6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
Ko kimautolu mo ʻemau ngaahi tamai kuo mau fai angahala, kuo mau fai ʻae ngaahi hia, kuo mau fai kovi.
7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
Naʻe ʻikai ʻilo ʻe heʻemau ngaahi tamai hoʻo ngaahi ngāue fakaofo ʻi ʻIsipite; naʻe ʻikai tenau manatu ki hono lahi ʻo hoʻo ngaahi ʻaloʻofa; ka naʻa nau fakahouhau kiate ia ʻi he tahi, ʻio, ʻi he Tahi Kulokula.
8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
Ka naʻa ne fakamoʻui ʻakinautolu koeʻuhi ko hono huafa, koeʻuhi ke ne fakaʻilo ʻa hono mālohi lahi.
9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
Naʻe valoki foki ʻe ia ʻae Tahi Kulokula, pea mōmoa ia: ko ia naʻa ne tataki ʻakinautolu ʻi he loloto, ʻo hangē ko e toafa.
10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
Pea naʻa ne fakamoʻui ʻakinautolu mei he nima ʻo ia naʻe fehiʻa kiate kinautolu, mo ne huhuʻi ʻakinautolu mei he nima ʻoe fili.
11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
Pea naʻe lōmakiʻi honau ngaahi fili ʻaki ʻae ngaahi vai: pea naʻe ʻikai hao ha tokotaha ʻiate kinautolu.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
Pea naʻa nau toki tui ki heʻene folofola; naʻa nau hiva ʻaki ʻae fakamālō kiate ia.
13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
Naʻe ngalo leva ʻiate kinautolu ʻene ngaahi ngāue; pea naʻe ʻikai tenau tatali ki heʻene akonaki:
14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
Ka naʻa nau holi kovi ʻaupito ʻi he toafa, pea ʻahiʻahiʻi ʻae ʻOtua ʻi he potu lala.
15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
Pea naʻa ne foaki kiate kinautolu ʻaia naʻa nau kole; ka naʻa ne fekau ʻae tutue ki honau laumālie.
16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
Naʻa nau meheka foki kia Mōsese ʻi he loto ʻapitanga, mo ʻElone ko e tokotaha māʻoniʻoni ʻa Sihova.
17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
Naʻe mafahi ʻae kelekele pea folo hifo ai ʻa Tatani, mo ʻufiʻufi ai ʻae kakai ʻo ʻEpilami.
18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
Pea naʻe tutu ai ʻae afi ʻi honau kakai; pea vela ke ʻosi ʻe he ulo afi ʻae kau angahala.
19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
Naʻa nau ngaohi ʻae fakatātā ʻoe ʻuhikiʻi pulu ʻi Holepi, pea lotu ki he fakatātā koula.
20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
Naʻe pehē ʻenau liliu honau nāunau, ki he fakatātā ʻoe pulu ʻaia ʻoku kai mohuku.
21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
Naʻa nau fakangalongaloʻi ʻae ʻOtua ko honau fakamoʻui, ʻaia naʻe fai ʻae ngaahi meʻa lahi ʻi ʻIsipite;
22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
Ko e ngaahi ngāue fakaofo ʻi he fonua ʻo Hami, mo e ngaahi meʻa fakailifia ʻi he Tahi Kulokula.
23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
Ko ia naʻa ne pehē te ne fakaʻauha ʻakinautolu, ka ne ʻikai tuʻu ʻi hono ʻao ʻi he vahaʻa ʻa Mōsese ʻaia kuo ne fili, ke fakatafoki hono houhau, telia naʻa fakaʻauha ʻe ia ʻakinautolu.
24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
ʻIo, naʻa nau fehiʻa ki he fonua lelei, naʻe ʻikai tenau tui ki heʻene folofola:
25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
Ka naʻa nau lāunga ʻi honau ngaahi fale fehikitaki, ʻo taʻetokanga ki he leʻo ʻo Sihova.
26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
Ko ia naʻa ne hiki hake ai hono nima kiate kinautolu, ke tulaki ʻakinautolu ʻi he toafa:
27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
Ke tulaki foki honau hako ʻi he ʻao ʻoe ngaahi puleʻanga, mo fakahēʻi ʻakinautolu ʻi he ngaahi fonua.
28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
Naʻa nau ului foki kia Peali-Peoli, mo nau kai ʻae ngaahi feilaulau ʻoe mate.
29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
Ko ia naʻa nau fakahouhauʻi ia ʻaki ʻenau ngaahi filioʻi: pea naʻe ʻoho mai ʻae mahaki fakaʻauha kiate kinautolu.
30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
Pea naʻe toki tuʻu hake ʻa Finiasi, ʻo fai ʻae fakamaau: pea naʻe lolomi ai ʻae mahaki fakaʻauha.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
Pea naʻe lau ia kiate ia ko e māʻoniʻoni ʻi he ngaahi toʻutangata kotoa pē ʻo lauikuonga.
32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
Naʻa nau fakahouhau kiate ia foki ʻi he ngaahi vai ʻoe fekeʻikeʻi, pea hoko ʻae kovi kia Mōsese koeʻuhi ko kinautolu:
33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
Ko e meʻa ʻi heʻenau fakatupu hono loto, ko ia naʻa ne lea ʻaki ʻae lea taʻengali ʻe hono loungutu.
34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
Naʻe ʻikai tenau fakaʻauha ʻae ngaahi puleʻanga, ʻaia naʻe fekau ʻe Sihova kiate kinautolu:
35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
Ka naʻa nau nofo fakataha mo e hiteni, pea nau ʻilo ʻenau ngaahi ngāue.
36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
Pea naʻa nau tauhi honau ngaahi tamapua: ʻaia naʻe hoko ko e tauhele kiate kinautolu.
37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
ʻIo, naʻa nau feilaulau ʻaki honau ngaahi foha mo honau ngaahi ʻofefine ki he kau tēvolo,
38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
Mo lilingi ʻae toto māʻoniʻoni, ko e toto ʻo honau ngaahi foha mo honau ngaahi ʻofefine, ʻakinautolu naʻa nau feilaulau ʻaki ki he ngaahi tamapua ʻo ʻi he toto.
39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
Pea naʻe fakaʻuliʻi pehē ʻakinautolu ʻi heʻenau ngaahi ngāue, pea nau fai feʻauaki ʻi heʻenau ngaahi filioʻi.
40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
Ko ia naʻe tupu ai ʻae houhau ʻo Sihova ki hono kakai, pea ne fākaliliʻa ai ki hono tofiʻa ʻoʻona.
41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
Pea naʻa ne tukuange ʻakinautolu ki he nima ʻoe hiteni; pea naʻe pule kiate kinautolu ʻakinautolu naʻe fehiʻa kiate kinautolu.
42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
Pea naʻe fakamālohiʻi ʻakinautolu ʻe honau ngaahi fili, pea fakamoʻulaloa ʻakinautolu ki honau lalo nima.
43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
Naʻe liunga lahi ʻene fakamoʻui ʻakinautolu; ka naʻa nau fakahouhauʻi ia ʻi heʻenau fakakaukau, pea naʻe fakavaivaiʻi ʻakinautolu koeʻuhi ko ʻenau hia.
44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
Ka naʻa ne tokanga ki heʻenau mamahi, ʻi heʻene ongoʻi ʻenau tangi:
45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
Pea ne manatuʻi ʻa ʻene fuakava mo kinautolu, pea ne fakatomala ʻo fakatatau mo hono lahi ʻo ʻene ʻaloʻofa.
46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
naʻa ne pule foki ke manavaʻofa kiate kinautolu ʻakinautolu kotoa pē naʻe ʻave pōpula ʻakinautolu.
47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
Fakamoʻui ʻakimautolu, ʻE Sihova ko homau ʻOtua, pea tānaki ʻakimautolu mei he lotolotonga ʻoe hiteni, ke mau fakafetaʻi ki ho huafa māʻoniʻoni, pea hanuhanu ʻi he fakamālō kiate koe.
48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
Fakafetaʻi kia Sihova koe ʻOtua ʻo ʻIsileli talu mei muʻa ʻo aʻu ʻo taʻengata; pea tuku ke lea pehē ʻe he kakai kotoa pē ʻEmeni. Mou fakamālō kia Sihova.
