Psalmien 106
1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Louvae ao Senhor. Louvae ao Senhor, porque elle é bom, porque a sua misericordia dura para sempre.
2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
Quem pode referir as obras poderosas do Senhor? Quem annunciará os seus louvores?
3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
Bemaventurados os que guardam o juizo, o que obra justiça em todos os tempos.
4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
Lembra-te de mim, Senhor, segundo a tua boa vontade para com o teu povo: visita-me com a tua salvação;
5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
Para que eu veja os bens de teus escolhidos, para que eu me alegre com a alegria do teu povo, para que me glorie com a tua herança.
6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
Nós peccámos com os nossos paes, commettemos a iniquidade, obrámos perversamente.
7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
Nossos paes não entenderam as tuas maravilhas no Egypto; não se lembraram da multidão das tuas misericordias; antes o provocaram no mar, sim no Mar Vermelho.
8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
Não obstante, elle os salvou por amor do seu nome, para fazer conhecido o seu poder.
9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
Reprehendeu o Mar Vermelho e se seccou, e os fez caminhar pelos abysmos como pelo deserto.
10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
E os livrou da mão d'aquelle que os aborrecia, e os remiu da mão do inimigo.
11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
E as aguas cobriram os seus adversarios: nem um só d'elles ficou.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
Então creram as suas palavras, e cantaram os seus louvores.
13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
Porém cedo se esqueceram das suas obras; não esperaram o seu conselho,
14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
Mas deixaram-se levar da cubiça no deserto, e tentaram a Deus na solidão.
15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
E elle lhes cumpriu o seu desejo, mas enviou magreza ás suas almas.
16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
E invejaram a Moysés no campo, e a Aarão, o sancto do Senhor.
17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
Abriu-se a terra, e enguliu a Dathan, e cobriu a gente de Abiram.
18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
E um fogo se accendeu na sua gente: a chamma abrazou os impios.
19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
Fizeram um bezerro em Horeb, e adoraram a imagem fundida.
20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
E converteram a sua gloria na figura de um boi que come herva.
21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
Esqueceram-se de Deus, seu salvador, que fizera grandezas no Egypto,
22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
Maravilhas na terra de Cão, coisas tremendas no Mar Vermelho.
23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
Pelo que disse que os destruiria, se Moysés, seu escolhido, se não pozesse perante elle na abertura, para desviar a sua indignação, afim de os não destruir.
24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
Tambem desprezaram a terra aprazivel: não creram na sua palavra.
25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
Antes murmuraram nas suas tendas, e não deram ouvidos á voz do Senhor.
26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
Pelo que levantou a sua mão contra elles, para os derribar no deserto;
27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
Para derribar tambem a sua semente entre as nações, e espalhal-os pelas terras.
28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
Tambem se juntaram com Baal-peor, e começaram os sacrificios dos mortos.
29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
Assim o provocaram á ira com as suas invenções; e a peste rebentou entre elles.
30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
Então se levantou Phineas, e fez juizo, e cessou aquella peste.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
E isto lhe foi contado como justiça, de geração em geração, para sempre.
32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
Indignaram-n'o tambem junto ás aguas da contenda, de sorte que succedeu mal a Moysés, por causa d'elles;
33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
Porque irritaram o seu espirito, de modo que fallou imprudentemente com seus labios.
34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
Não destruiram os povos, como o Senhor lhes dissera.
35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
Antes se misturaram com as nações, e aprenderam as suas obras.
36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
E serviram aos seus idolos, que vieram a ser-lhes um laço.
37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
Demais d'isto, sacrificaram seus filhos e suas filhas aos demonios,
38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
E derramaram sangue innocente, o sangue de seus filhos e de suas filhas, que sacrificaram aos idolos de Canaan; e a terra foi manchada com sangue.
39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
Assim se contaminaram com as suas obras, e se prostituiram com os seus feitos.
40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
Pelo que se accendeu a ira do Senhor contra o seu povo, de modo que abominou a sua herança.
41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
E os entregou nas mãos das nações; e aquelles que os aborreciam se assenhorearam d'elles.
42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
E os seus inimigos os opprimiram, e foram humilhados debaixo das suas mãos.
43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
Muitas vezes os livrou, mas o provocaram com o seu conselho, e foram abatidos pela sua iniquidade.
44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
Comtudo, attendeu á sua afflicção, ouvindo o seu clamor.
45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
E se lembrou do seu concerto, e se arrependeu segundo a multidão das suas misericordias.
46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
Pelo que fez com que d'elle tivessem misericordia os que os levaram captivos.
47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
Salva-nos, Senhor, nosso Deus, e congrega-nos d'entre as nações, para que louvemos o teu nome sancto, e nos gloriemos no teu louvor.
48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
Bemdito seja o Senhor, Deus d'Israel, de eternidade em eternidade, e todo o povo diga: Amen. Louvae ao Senhor.
