Psalmien 106

1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Louez le Seigneur, parce qu’il est bon, parce que pour jamais est sa miséricorde.

2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?

Qui dira les puissances du Seigneur, et fera entendre toutes ses louanges?

3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!

Bienheureux ceux qui gardent l’équité, et qui pratiquent la justice en tout temps.

4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,

Souvenez-vous de nous, Seigneur, dans votre bienveillance pour votre peuple; visitez-nous pour nous sauver;

5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.

Pour que nous voyions avec joie les biens de vos élus, que nous nous réjouissions dans la joie de votre nation, afin que vous soyez loué avec votre héritage.

6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.

Nous avons péché avec nos pères; nous avons injustement agi, nous avons commis l’iniquité.

7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.

Nos pères en Égypte ne comprirent point vos merveilles, ils ne se souvinrent pas de la grandeur de votre miséricorde. Et ils vous irritèrent, lorsqu’ils montaient vers la mer, la mer Rouge.

8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.

Mais il les sauva à cause de son nom, afin de faire connaître sa puissance.

9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.

Il réprimanda la mer Rouge, et elle fut desséchée, et il les conduisit dans des abîmes, comme dans un désert.

10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.

Il les sauva de la main de ceux qui les haïssaient, et il les racheta de la main d’un ennemi.

11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.

Et l’eau couvrit ceux qui les tourmentaient, et il ne resta pas un seul d’entre eux.

12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.

Alors ils crurent à ses paroles, et chantèrent ses louanges.

13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.

Bientôt ils oublièrent ses œuvres, et n’attendirent pas l’accomplissement de ses desseins.

14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.

Mais ils conçurent un désir violent dans le désert, et ils tentèrent Dieu dans un lieu sans eau.

15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.

Il leur accorda leur demande, il leur envoya le rassasiement de leurs âmes.

16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.

Et ils irritèrent, dans le camp, Moïse et Aaron, le saint du Seigneur.

17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.

La terre s’ouvrit et engloutit Dathan; et elle couvrit la troupe d’Abiron.

18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.

Un feu s’alluma au milieu de leur assemblée: une flamme brûla entièrement ces pécheurs.

19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;

Et ils firent un veau à Horeb, et adorèrent une image taillée au ciseau.

20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.

Ils changèrent ainsi leur gloire contre la ressemblance d’un veau qui mange de l’herbe.

21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,

Ils oublièrent le Dieu qui les avait sauvés, qui avait fait de grandes choses en Égypte,

22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.

Des choses merveilleuses dans la terre de Cham; des choses terribles dans la mer Rouge.

23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.

Et il avait dit qu’il les perdrait entièrement, si Moïse son élu ne se fût tenu sur la brèche en sa présence. Afin de détourner sa colère, pour qu’il ne les perdît pas entièrement;

24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.

Et ils comptèrent pour rien une terre si désirable; Ils ne crurent point à sa parole,

25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.

Mais ils murmurèrent dans leurs tabernacles; ils n’écoutèrent point la voix du Seigneur.

26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,

Alors il leva sa main sur eux, afin de les terrasser dans le désert,

27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.

Et afin d’abaisser leur race au milieu des nations, pour les disperser dans diverses contrées.

28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.

Ils se consacrèrent à Béelphégor, et ils mangèrent des sacrifices des morts.

29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.

Ils irritèrent le Seigneur par leurs inventions, et la ruine se multiplia parmi eux.

30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.

Mais Phinéès se présenta et apaisa le Seigneur, et le désastre cessa.

31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.

Et ce lui fut imputé à justice, dans toutes les générations à jamais.

32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.

Ils irritèrent encore le Seigneur aux eaux de contradiction, et Moïse fut puni à cause d’eux,

33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.

Parce qu’ils contristèrent son esprit. Et que la défiance fut sur ses lèvres;

34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,

Ils ne détruisirent point les nations que Dieu leur avait désignées.

35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.

Mais ils se mêlèrent parmi les nations, ils apprirent leurs œuvres;

36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.

Et ils servirent leurs images taillées au ciseau, et ce devint pour eux une occasion de scandale.

37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.

Ils immolèrent leurs fils et leurs filles au démon.

38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.

Ils répandirent un sang innocent, le sang de leurs fils et de leurs filles qu’ils sacrifièrent aux images taillées au ciseau de Chanaan.

39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.

Et elle fut souillée par leurs œuvres: et ils forniquèrent avec leurs inventions.

40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.

Aussi le Seigneur fut irrité de fureur contre son peuple, et il eut en abomination son héritage.

41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.

Et il les livra entre les mains des nations, et ceux qui les haïssaient les dominèrent.

42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.

Et leurs ennemis les tourmentèrent, et ils furent humiliés sous leurs mains;

43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.

Souvent il les délivra. Mais eux l’aigrirent par leurs sentiments, et ils furent humiliés à cause de leurs iniquités.

44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.

Et il vit qu’ils étaient tourmentés, et il écouta leur prière.

45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.

Il se souvint de son alliance, et il se repentit selon la grandeur de sa miséricorde.

46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.

Il les livra donc à ses miséricordes, en présence de tous ceux qui les avaient menés en captivité.

47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.

Sauvez-nous, Seigneur notre Dieu, et rassemblez-nous, et délivrez-nous des nations,

48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"

Béni le Seigneur Dieu d’Israël d’un siècle jusqu’à un autre siècle! et tout le peuple dira: Ainsi soit, ainsi soit.