< Psalmien 106 >

1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Alleluia. Confess to the Lord, for he is good, for his mercy is with every generation.
2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?
Who will declare the powers of the Lord? Who make a hearing for all his praises?
3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!
Blessed are those who keep judgment and who do justice at all times.
4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,
Remember us, O Lord, with good will for your people. Visit us with your salvation,
5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.
so that we may see the goodness of your elect, so that we may rejoice in the joy of your nation, so that you may be praised along with your inheritance.
6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.
We have sinned, as have our fathers. We have acted unjustly; we have wrought iniquity.
7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.
Our fathers did not understand your miracles in Egypt. They did not remember the multitude of your mercies. And they provoked you, while going up to the sea, even the Red Sea.
8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.
And he saved them for the sake of his name, so that he might make known his power.
9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.
And he rebuked the Red Sea, and it dried up. And he led them into the abyss, as if into a desert.
10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
And he saved them from the hand of those who hated them. And he redeemed them from the hand of the enemy.
11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.
And the water covered those who troubled them. Not one of them remained.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.
And they believed his words, and they sang his praises.
13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.
As soon as they had finished, they forgot his works, and they would not endure his counsel.
14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.
And they coveted their desire in the desert, and they tempted God in a waterless place.
15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
And he granted to them their request, and he sent abundance into their souls.
16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.
And they provoked Moses in the camp, and Aaron, the holy one of the Lord.
17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.
The earth opened and swallowed Dathan, and it covered the congregation of Abiram.
18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
And a fire broke out in their congregation. A flame burned up the sinners.
19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;
And they fashioned a calf at Horeb, and they adored a graven image.
20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
And they exchanged their glory for the likeness of a calf that eats hay.
21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
They forgot God, who saved them, who did great things in Egypt:
22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.
miracles in the land of Ham, terrible things at the Red Sea.
23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.
And he said that he would destroy them, yet Moses, his elect, stood firm before him in the breach, in order to avert his wrath, lest he destroy them.
24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
And they held the desirable land to be nothing. They did not trust in his word.
25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.
And they murmured in their tabernacles. They did not heed the voice of the Lord.
26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,
And he lifted up his hand over them, in order to prostrate them in the desert,
27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.
and in order to cast their offspring among the nations, and to scatter them among the regions.
28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.
And they were initiated into Baal of Peor, and they ate the sacrifices of the dead.
29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.
And they provoked him with their inventions, and ruination was multiplied in them.
30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.
Then Phinehas stood up and placated him: and so the violent disturbance ceased.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.
And it was reputed to him unto justice, from generation to generation, even forever.
32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.
And they provoked him at the Waters of Contradiction, and Moses was afflicted because of them,
33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
for they exasperated his spirit. And so he divided them with his lips.
34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
They did not destroy the nations, about which the Lord had spoken to them.
35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.
And they were mixed among the Gentiles. And they learned their works,
36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.
and they served their graven images, and it became a scandal to them.
37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.
And they sacrificed their sons and their daughters to demons.
38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.
And they shed innocent blood: the blood of their sons and of their daughters, which they sacrificed to the graven images of Canaan. And the land was infected with bloodshed,
39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.
and was contaminated with their works. And they fornicated according to their own inventions.
40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.
And the Lord became furiously angry with his people, and he abhorred his inheritance.
41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.
And he delivered them into the hands of the nations. And those who hated them became rulers over them.
42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.
And their enemies afflicted them, and they were humbled under their hands.
43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.
Many times, he delivered them. Yet they provoked him with their counsel, and they were brought low by their iniquities.
44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.
And he saw that they were in tribulation, and he heard their prayer.
45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.
And he was mindful of his covenant, and he repented according to the multitude of his mercies.
46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
And he provided for them with mercies, in the sight of all those who had seized them.
47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.
Save us, O Lord our God, and gather us from the nations, so that we may confess your holy name and glory in your praise.
48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
Blessed is the Lord God of Israel, from ages past, even to all ages. And let all the people say: Amen. Amen.

< Psalmien 106 >