< Psalmien 105 >
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Den gracias a Yavé. Invoquen su Nombre. Proclamen sus obras entre los pueblos.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Cántenle, cántenle salmos. Hablen de todas sus maravillas.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Gloríense en su santo Nombre. Alégrese el corazón de los que buscan a Yavé.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Busquen a Yavé y su poder. Busquen continuamente su rostro.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Recuerden las maravillas que hizo Él, De sus prodigios y de los juicios de su boca,
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
¡Oh ustedes, descendencia de Abraham su esclavo, Hijos de Jacob, su escogido!
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Él es Yavé nuestro ʼElohim. En toda la tierra están sus juicios.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
Recordó para siempre su Pacto, El Pacto que ordenó para 1.000 generaciones,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
Que hizo con Abraham, Y su juramento a Isaac,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
Que estableció a Jacob por estatuto, A Israel como un Pacto sempiterno
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
Al decir: A ti te daré la tierra de Canaán Como porción de tu heredad.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Cuando ellos eran unos pocos, En verdad muy pocos, Y forasteros en ella,
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Y vagaban de nación en nación, Y de [un] reino a otro pueblo.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
No permitió que alguno los oprimiera. Y por amor a ellos reprendió a reyes.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
No toquen a mis ungidos, Ni hagan daño a mis profetas.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Trajo hambre sobre la tierra. Destruyó toda provisión de pan.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Envió un varón delante de ellos. A José, vendido como esclavo.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
Afligieron sus pies con grilletes. Él mismo fue puesto en cadenas,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
Hasta que se cumplió su predicción. La Palabra de Yavé lo probó.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
El rey envió y lo soltó. El soberano de pueblos lo libertó.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Lo puso como administrador de su casa, Y gobernador de todas sus posesiones,
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
Para encarcelar a sus gobernantes Como él quisiera, Y enseñar sabiduría a sus ancianos.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Israel también fue a Egipto, Así que Jacob peregrinó en la tierra de Cam.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Él aumentó a su pueblo grandemente, Hasta que fueron más fuertes que sus adversarios.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
Cambió el corazón de éstos Para que aborrecieran a su pueblo, Para que obraran astutamente contra sus esclavos.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Envió a Moisés su esclavo, Y a Aarón, al cual escogió.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Puso en ellos las palabras de sus señales, Y sus maravillas en la tierra de Cam.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Envió oscuridad y oscureció. Y ellos no fueron rebeldes a las Palabras de Él.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
Convirtió sus aguas en sangre Y mató sus peces.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Llenó su tierra de ranas Hasta en las alcobas de sus reyes.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Habló, y llegaron enjambres de moscas y piojos en todo su territorio.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Les dio lluvia de granizo y llamas de fuego en su tierra.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
Destrozó sus viñas y sus higueras Y quebró los árboles de su territorio.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
Habló, y llegaron saltamontes y pulgones sinnúmero,
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
Y devoraron toda la vegetación en su tierra Y se comieron el fruto de su suelo.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
Golpeó también a todo primogénito en su tierra, Las primicias de todo su vigor.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Luego los sacó con plata y oro. Entre sus tribus no hubo quien tropezara.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Egipto se alegró de que salieran, Porque su terror había caído sobre ellos.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Extendió una nube como cubierta Y fuego para iluminar la noche.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Pidieron, Y Él atrajo codornices Y los sació de pan del cielo.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Abrió la peña, Y brotaron aguas. Corrieron por los sequedales [como] un río.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Porque recordó su santa Promesa [Dada] a su esclavo Abraham.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
Sacó a su pueblo con gozo, Con canto de júbilo a sus escogidos.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
Y también les dio las tierras de las naciones, Y tomaron posesión del trabajo de los pueblos,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
Para que guardaran sus Estatutos, Y observaran sus Leyes. ¡Alaben a YA!