Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Andriaño t’Iehovà, kanjio ty tahina’e; ampahafohino ondatio o fitoloña’eo.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Isabò, rengeo an-tsabo; talilio o raha fanjaka nanoe’eo.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Mitreña, amy tahina’e masiñey; ampirebehañ’ añ’arofo’ o mipay Iehovào.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Paiavo t’Iehovà naho ty haozara’e; tsoeho nainai’e ty lahara’e.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Tiahio o raha fanjaka nanoe’eo, o halatsañeo, naho o fizakam-palie’eo.
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
Ry tarira’ i Avrahame mpitoro’eo, ry ana’ Iakobe jinobo’eo;
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Ie t’Iehovà Andrianañaharentika; mahaatseke ty tane toy o fandilia’eo.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
Toe tiahi’e nainai’e i fañina’ey, i tsara linili’e pak’an-tarira’e fah’arivo’e,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
i nanoe’e amy Avrahamey, naho i nifantà’e am’ Ietsakey,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
vaho niventè’e am’Iakobe ho fañè, amy Israele ho fañina nainai’e:
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
ami’ty hoe: Hatoloko azo ty tane’ Kanàne, ty anjara lova’o.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Ie ondaty mbe nitsiampeampe, toe nitsiampe, mbore nirenetane ama’e,
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
ie nitsatsà-tane mb’an-tane, boak’am-pifeheañe raike sikal’am’ondaty ila’eo.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
tsy nimetea’e ho lovilovie’ ondatio; le trinevo’e o mpanjakao ty am’ iereo:
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
Ko mitsipaoke o norizakoo; le ko joie’ areo o mpitokikoo.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Le nikanjie’e san-kerè o taneo, fonga nifolahe’e o tahon-kaneñeo;
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Nirahe’e t’indaty hiaolo iareo, Iosefe naletake ho ondevo.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
Jinoi’ iareo am-bahotse o fandia’eo, najo am-po viñe ao i sandri’ey,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
ampara’ ty andro nañenefañe i nitokia’ey, namente aze ty tsara’ Iehovà.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Nafanto’ i mpanjakay le nabalake re, hinaha’ ty mpifehe’ ondatio,
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Nanoe’e talèn’ anjomba’e naho mpamandroñe o vara’eo,
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
nifehe o roandria’eo an-tsatri’e, nanoro hihitse amo androanavio.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Nimoake e Mitsraime ao ka t’Israele, nitaveañe an-tane’ i Kame añe t’Iakobe.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Le nampanaranahe’e ondati’eo; vaho nampaozare’e ambone’ o rafelahi’iareoo
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
Nampifotere’e ty arofo’ iareo halaiñe ondati’eo, hikinia o mpitoro’eo.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Nirahe’e t’i Mosè mpitoro’e, i Aharone jinobo’ey.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Nanoe’ iereo añivo’ iareo eo o raha tsitantane’eo, naho halatsàñe an-tane’ i Kame ao.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Nañitrifa’e ieñe, le nampimoromoroñe’e, vaho tsy niolà’ iareo o tsara’eo.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
Novae’e ho lio ty rano’ iareo, naho zinama’e o fia’ iareoo.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Nisamborian-tsahoñe ty tane’ iareo, añ’efem-pandrea’ o mpanjaka’ iareoo.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Nitsara re, le niropahen-daletse, naho nandrambañe ty tane’ iareo ty haon-doha.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Tinolo’e havandra hisolo orañe, naho afo nilebaleba an-tane’ iareo.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
Finofo’e o vahe’eo naho o sakoa’eo, vaho tsineratsera’e o hatae an-tane’iareoo.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
Nisaontsie’e, le nimb’eo o betratrao, naho ty kijeja tsy fotofoto;
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
hene navorembore’ iereo ze naindoñe an-tane’ iareo ao, fonga nabotseke ty vokan-tane’ iareo.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
Nampivetrahe’e iaby ka o tañoloñoloñan-tane’ iareoo, ze hene lengom-boan- kaozara’iareo.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Le nakare’e reketse volafoty naho volamena t’Israele, leo raike tsy nitsikapy amo rofoko’eo.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Nifale t’i Mitsraime t’ie niakatse, fa nivotraha’ ty fihembañañe.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Nandafiha’e rahoñe ho fialofañe, naho afo ho fañazavàn-kaleñe.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Nihalaly iereo le nanjotsoa’e hatrakatrake, nampieneña’e mahakaman-dikerañe.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Sinoka’e i lamilamiy, le nidoandoañe ty rano nikararake an-dratraratra ao hoe saka.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Fa nitiahi’e i tsara’e masiñe amy Avrahame mpitoro’ey.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
Le naaka’e am-pirebehañe ondati’eo, am-pazake o jinobo’eo;
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
natolo’e ty tane’ o kilakila ondatio, vaho rinambe’ iareo ho lova o nimokora’ ondatioo:
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
soa t’ie hañambeñe o fañè’eo vaho hañorike i Tsara’ey. Treño t’Ià!
