< Psalmien 105 >
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Alleluja. Confitemini Domino, et invocate nomen ejus; annuntiate inter gentes opera ejus.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Cantate ei, et psallite ei; narrate omnia mirabilia ejus.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Laudamini in nomine sancto ejus; lætetur cor quærentium Dominum.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Quærite Dominum, et confirmamini; quærite faciem ejus semper.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Mementote mirabilium ejus quæ fecit; prodigia ejus, et judicia oris ejus:
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
semen Abraham servi ejus; filii Jacob electi ejus.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Ipse Dominus Deus noster; in universa terra judicia ejus.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
Memor fuit in sæculum testamenti sui; verbi quod mandavit in mille generationes:
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
quod disposuit ad Abraham, et juramenti sui ad Isaac:
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
et statuit illud Jacob in præceptum, et Israël in testamentum æternum,
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
dicens: Tibi dabo terram Chanaan, funiculum hæreditatis vestræ:
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
cum essent numero brevi, paucissimi, et incolæ ejus.
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Et pertransierunt de gente in gentem, et de regno ad populum alterum.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
Non reliquit hominem nocere eis: et corripuit pro eis reges.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
Nolite tangere christos meos, et in prophetis meis nolite malignari.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Et vocavit famem super terram, et omne firmamentum panis contrivit.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Misit ante eos virum: in servum venumdatus est, Joseph.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
Humiliaverunt in compedibus pedes ejus; ferrum pertransiit animam ejus:
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
donec veniret verbum ejus. Eloquium Domini inflammavit eum.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Misit rex, et solvit eum; princeps populorum, et dimisit eum.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Constituit eum dominum domus suæ, et principem omnis possessionis suæ:
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
ut erudiret principes ejus sicut semetipsum, et senes ejus prudentiam doceret.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Et intravit Israël in Ægyptum, et Jacob accola fuit in terra Cham.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Et auxit populum suum vehementer, et firmavit eum super inimicos ejus.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
Convertit cor eorum, ut odirent populum ejus, et dolum facerent in servos ejus.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Misit Moysen servum suum; Aaron quem elegit ipsum.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Posuit in eis verba signorum suorum, et prodigiorum in terra Cham.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Misit tenebras, et obscuravit; et non exacerbavit sermones suos.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
Convertit aquas eorum in sanguinem, et occidit pisces eorum.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Edidit terra eorum ranas in penetralibus regum ipsorum.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Dixit, et venit cœnomyia et ciniphes in omnibus finibus eorum.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Posuit pluvias eorum grandinem: ignem comburentem in terra ipsorum.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
Et percussit vineas eorum, et ficulneas eorum, et contrivit lignum finium eorum.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
Dixit, et venit locusta, et bruchus cujus non erat numerus:
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
et comedit omne fœnum in terra eorum, et comedit omnem fructum terræ eorum.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
Et percussit omne primogenitum in terra eorum, primitias omnis laboris eorum.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Et eduxit eos cum argento et auro, et non erat in tribubus eorum infirmus.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Lætata est Ægyptus in profectione eorum, quia incubuit timor eorum super eos.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Expandit nubem in protectionem eorum, et ignem ut luceret eis per noctem.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Petierunt, et venit coturnix, et pane cæli saturavit eos.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Dirupit petram, et fluxerunt aquæ: abierunt in sicco flumina.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Quoniam memor fuit verbi sancti sui, quod habuit ad Abraham puerum suum.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
Et eduxit populum suum in exsultatione, et electos suos in lætitia.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
Et dedit illis regiones gentium, et labores populorum possederunt:
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
ut custodiant justificationes ejus, et legem ejus requirant.