Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Sang kulo nu sin LEUM GOD, ac fahkak fulat lal, Fahkak orekma lal nu sin mutanfahl uh.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
On ac kaksakin LEUM GOD, Fahkak orekma wolana ma El orala.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Kut in engan lah kut ma lal, Lela mwet nukewa su alu nu sel in arulana engan.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Ngetak nu sin LEUM GOD tuh Elan kasrekowos, Alu nu sel pacl e nukewa.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Esam orekma sakirik El orala; Mwenmen lal, oayapa nununku lal su El fahkla.
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
Kowos fwil natul Abraham, mwet kulansap lal, Ac tulik natul Jacob, mwet sulosolla lun God.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
LEUM GOD El God lasr, Ma sap lal ma nu sin faclu nufon.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
El fah karinganang wuleang lal ma pahtpat — El oru wulela lal tuh in ma nu sin sie tausin fwil,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
Aok, wuleang su El oakiya inmasrlol ac Abraham, Ac wulela lal nu sel Isaac.
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
LEUM GOD El orala sie wulela yorol Jacob, Sie wulela su fah oan ma pahtpat.
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
El fahk, “Nga ac fah asot facl Canaan nu sum. Ac fah mwe usru lom sifacna.”
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Mwet lun God elos mwet na pu, Elos tuh mwetsac in facl Canaan.
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Elos forfor liki sie facl nu ke sie pac facl — Liki sie tokosrai nu ke sie pacna tokosrai.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
Tuh God El tia lela kutena mwet in akkeokyalos, El karinganulos ke El fahk nu sin tokosra saya,
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
“Nik kowos aklokoalokye mwet kulansap sulosolla luk; Nik kowos kahlye mwet palu luk.”
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
LEUM GOD el supwama sracl nu fin acn selos Ac eisla ma nalos nukewa.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Tusruktu El supwala sie mukul meet lukelos; Joseph, su kukakinyukla el tuh elan sie mwet kohs.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
Nial kapiri ke sein, Ac osra raunela inkwawal
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
Nwe ke kas lal akpwayeyuk. Kas lun LEUM GOD ma Joseph el fahkak akpwayeyuk.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Na tokosra lun Egypt el tulalla, Aok, mwet kol lun mutunfacl sac el aksukosokyalla.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Tokosra el sang tuh elan kol mwet nukewa in facl sac, Ac elan leum fin acn nukewa lal —
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
El ku in sapsap nu sin mwet pwapa lun tokosra, Ac luti mwet kasru lal ke lalmwetmet.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Tok, Jacob el som nu Egypt, Ac muta in acn we.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
LEUM GOD El sang tulik puspis nu sin mwet lal, Ac oru elos in ku liki mwet lokoalok lalos.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
God El oru mwet Egypt in srunga mwet lal Ac elos in akkolukye ac aklalfonye mwet kulansap lal inge.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Na God El supwalla Moses, su mwet kulansap lal, Oayapa Aaron, su el sulela.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Elos oru orekma kulana lun God Ac orala mwenmen in acn Egypt.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
God El supwala lohsr nu fin acn Egypt, Tusruktu mwet Egypt elos tiana akos sap lun God.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
El ekulla infacl lalos nu ke srah Ac onela ik nukewa.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Facl selos sessesla ke frog; Finne inkul fulat lun tokosra, nwanala pac kac.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
God El kaskas, na kain in loang puspis ac won srisrik ngalngul rirme, Ac nwakla facl sac nufon.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
El tulokinya af uh, A El supwama af yohk kosra oayapa sarom nu fin facl selos.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
El kunausla ima grape ac sak fig Ac koteya sak nukewa yen selos.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
El sap na, ac won locust tuku, Puslana, tia ku in oaoala.
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
Elos kangla kain in sak nukewa in facl sac, Ac fokinsak nukewa.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
El uniya wounse mukul In sou nukewa lun mwet Egypt.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Na El kolla mwet Israel liki facl sac; Elos us gold ac silver, Ac elos nukewa ku na, ac wo finsroa.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Mwet Egypt elos sangeng selos Ac engan lah elos som lukelos.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
God El asroelik sie pukunyeng in sonelosi, Ac sie e in tololos ke fong.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Elos siyuk, ac El supwama won quail; El kitalos inkusrao me, tuh elos in kihp.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
El ikaselik sie eot, ac kof uh kahkme; Sororla pac nu yen mwesis oana soko infacl.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
El esam wulela mutal lal Nu sel Abraham, mwet kulansap lal.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
Ouinge El kolla mwet sulela lal, Ac elos on ac sasa ke engan.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
El sang nu selos acn sin mutanfahl saya Oayapa ima pac lalos,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
Tuh mwet lal in akos ma sap lal Ac karingin sap lal nukewa. Kaksakin LEUM GOD!
