Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Preiset den HERRN, ruft seinen Namen an, macht seine Taten unter den Völkern bekannt!
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Singt ihm, spielet ihm, redet von all seinen Wundern!
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Rühmt euch seines heiligen Namens! Es mögen herzlich sich freun, die da suchen den HERRN!
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Fragt nach dem HERRN und seiner Stärke, suchet sein Angesicht allezeit!
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Gedenkt seiner Wunder, die er getan, seiner Zeichen und der Urteilssprüche seines Mundes,
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
ihr Kinder Abrahams, seines Knechtes, ihr Söhne Jakobs, seine Erwählten!
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Er, der HERR, ist unser Gott, über die ganze Erde ergehen seine Gerichte.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
Er gedenkt seines Bundes auf ewig, des Wortes, das er geboten auf tausend Geschlechter,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
(des Bundes) den er mit Abraham geschlossen, und des Eides, den er Isaak geschworen,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
den für Jakob er als Satzung bestätigt und für Israel als ewigen Bund,
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
da er sprach: »Dir will ich Kanaan geben, das Land, das ich euch als Erbbesitztum zugeteilt!«
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Damals waren sie noch ein kleines Häuflein, gar wenige und nur Gäste im Lande;
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
sie mußten wandern von Volk zu Volk, von einem Reich zur andern Völkerschaft;
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
doch keinem gestattete er, sie zu bedrücken, ja Könige strafte er ihretwillen:
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
»Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten nichts zuleide!«
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Dann, als er Hunger ins Land ließ kommen und jegliche Stütze des Brotes zerbrach,
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
da hatte er schon einen Mann vor ihnen her gesandt: Joseph, der als Sklave verkauft war.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
Man hatte seine Füße gezwängt in den Stock, in Eisen(-fesseln) war er gelegt,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
bis zu der Zeit, wo seine Weissagung eintraf und der Ausspruch des HERRN ihn als echt erwies.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Da sandte der König und ließ ihn entfesseln, der Völkergebieter, und machte ihn frei;
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
er bestellte ihn über sein Haus zum Herrn, zum Gebieter über sein ganzes Besitztum;
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
er sollte über seine Fürsten schalten nach Belieben und seine höchsten Beamten Weisheit lehren.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
So kam denn Israel nach Ägypten, und Jakob weilte als Gast im Lande Hams.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Da machte Gott sein Volk gar fruchtbar und ließ es stärker werden als seine Bedränger;
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
er wandelte ihren Sinn, sein Volk zu hassen und Arglist an seinen Knechten zu üben.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Dann sandte er Mose, seinen Knecht, und Aaron, den er erkoren;
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
die richteten seine Zeichen unter ihnen aus und die Wunder im Lande Hams:
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Er sandte Finsternis und ließ es dunkel werden; doch sie achteten nicht auf seine Worte;
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
er verwandelte ihre Gewässer in Blut und ließ ihre Fische sterben;
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
es wimmelte ihr Land von Fröschen bis hinein in ihre Königsgemächer;
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
er gebot, da kamen Bremsenschwärme, Stechfliegen über ihr ganzes Gebiet;
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
er gab ihnen Hagelschauer als Regen, sandte flammendes Feuer in ihr Land;
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
er schlug ihre Reben und Feigenbäume und zerbrach die Bäume in ihrem Gebiet;
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
er gebot, da kamen die Heuschrecken und die Grillen in zahlloser Menge,
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
die verzehrten alle Gewächse im Land und fraßen die Früchte ihrer Felder.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
Dann schlug er alle Erstgeburt im Lande, die Erstlinge all ihrer Manneskraft.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Nun ließ er sie ausziehn mit Silber und Gold, und kein Strauchelnder war in seinen Stämmen;
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Ägypten war ihres Auszugs froh, denn Angst vor ihnen hatte sie befallen.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Er breitete Gewölk aus als Decke und Feuer, um ihnen die Nacht zu erhellen;
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
auf Moses Bitte ließ er Wachteln kommen und sättigte sie mit Himmelsbrot;
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
er spaltete einen Felsen: da rannen Wasser und flossen durch die Steppen als Strom;
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
denn er gedachte seines heiligen Wortes, dachte an Abraham, seinen Knecht.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
So ließ er sein Volk in Freuden ausziehn, unter Jubel seine Erwählten;
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
dann gab er ihnen die Länder der Heiden, und was die Völker erworben, das nahmen sie in Besitz,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
auf daß sie seine Gebote halten möchten und seine Gesetze bewahrten. Halleluja!
