Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Dem Herrn sagt Dank! Verherrlicht seinen Namen! Macht seine Taten den Nationen kund!
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Lobsingt von ihm! Lobt ihn! Erzählt von seinen Wundern all!
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
In seinem heiligen Namen rühmet euch! Von Herzen freue sich, wer nach dem Herrn sucht!
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Verlanget nach dem Herrn und seiner Herrlichkeit! Stets sucht sein Angesicht!
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Gedenkt der Wunder, die er tat, der Zeichen, seiner Richtersprüche!
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
Geschlecht du, seines Knechtes Abraham, ihr Söhne Jakobs, seines Auserwählten! -
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
Der Herr ist unser Gott, und auf der ganzen Erde gelten seine Urteilssprüche.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
In Ewigkeit gedenkt er seines Bundes und seines Wortes, das er sprach, ins tausendste Geschlecht,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
des Bunds, den er mit Abraham geschlossen für Israel als einen ewigen Bund,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
den er für Jakob als ein Recht bestätigt, und seines Eides, den er Isaak zugeschworen.
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
"Dir", sprach er, "geb' ich Kanaan, als euer zugemessen Erbe." -
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
Noch klein war damals ihre Zahl, noch winzig klein und fremd darin.
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Sie wanderten von einem Heidenvolk zum andern, von einem Reich zu einer andern Nation.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
Er gab nicht zu, daß jemand sie bedrückte; er warnte ihretwegen Könige:
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
"Vergreift euch nicht an den von mir Gesalbten! Fügt keinen Schaden meinen Sehern zu!" -
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Er rief alsdann ins Land den Hunger, jedwede Brotesstütze brechend.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Er sandte einen Mann vor ihnen her; zum Sklaven ward Joseph verkauft.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
in Fesseln zwang man seine Füße; in Eisen ward sein Hals gelegt,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
bis in Erfüllung ging, was er verheißen, und ihn der Spruch des Herrn bewährte.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Da ließ der König ihn entfesseln; der Völkerherrscher ließ ihn frei.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Er machte ihn zum Herrn in seinem Hause und zum Verwalter über all sein Gut,
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
daß er nach seinem Sinne seine Fürsten lenkte und seine Ältesten belehrte. -
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Alsdann kam nach Ägypten Israel, und Jakob ward ein Gast im Lande Chams.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Er machte fruchtbar dort sein Volk, für seine Feinde allzu zahlreich.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
Nun wandte er ihr Herz zum Hasse wider Gottes Volk, zur Arglist gegen seine Diener.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
Er sandte Moses, seinen Diener, und Aaron, den er sich erkoren.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Sie zeigten ihnen seine Wunder und taten Zeichen in dem Lande Chams.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Er sandte Finsternis, und dunkel ward's; doch achteten sie nicht auf seinen Wink.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
Er wandelte in Blut ihr Wasser, und ihre Fische ließ er sterben.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Er ließ ihr Land von Fröschen wimmeln bis in die Kammern ihrer Könige.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Er sprach; da kam ein Fliegenschwarm und Mücken in ihr ganz Gebiet.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Für Regen gab er ihnen Hagel und Feuerflammen auf ihr Land,
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
schlug ihren Weinstock, ihren Feigenbaum darnieder. zersplitterte die Bäume all in ihren Grenzen.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
Er sprach; da kamen Heuschrecken und Ungeziefer ohne Zahl.
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
Sie fraßen alles Gras in ihrem Land und fraßen ihre Feldfrucht ab.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
In ihrem Lande schlug er alle Erstgeburt, die Erstlinge all ihrer Kraft. -
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Er führte sie mit Gold und Silber aus dem Lande, und unter seinen Stämmen war kein Müder.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Ägypten ward ob ihres Wegzugs froh; denn Angst vor ihnen hatte sie befallen.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Er breitete zum Schirme eine Wolke aus und Feuer, um bei Nacht zu leuchten.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
Auf ihre Bitte ließ er Wachteln kommen und schenkte ihnen Himmelsspeise zur Genüge.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Er öffnete den Fels, daß Wasser flossen, in dürrem Lande Ströme rieselten.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Denn er gedachte seines heiligen Wortes und seines Dieners Abraham.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
So führte er sein Volk mit Jubel fort, mit Jauchzen seine Auserwählten.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
Der Heiden Länder gab er ihnen, ließ sie die Frucht des Völkerfleißes erben,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
auf daß sie seine Rechte hielten, und seine Lehren treu bewahrten. Alleluja!
