Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Give ye thanks to Jehovah — call ye in His name, Make known among the peoples His acts.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing ye to Him — sing praise to Him, Meditate ye on all His wonders.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Boast yourselves in His Holy Name, The heart of those seeking Jehovah rejoiceth.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Seek ye Jehovah and His strength, Seek ye His face continually.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Remember His wonders that He did, His signs and the judgments of His mouth.
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
O seed of Abraham, His servant, O sons of Jacob, His chosen ones.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
He [is] Jehovah our God, In all the earth [are] His judgments.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
He hath remembered to the age His covenant, The word He commanded to a thousand generations,
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
That He hath made with Abraham, And His oath to Isaac,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
And doth establish it to Jacob for a statute, To Israel — a covenant age-during,
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
Saying, 'To thee I give the land of Canaan, The portion of your inheritance,'
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
In their being few in number, But a few, and sojourners in it.
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
And they go up and down, from nation unto nation, From a kingdom unto another people.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
He hath not suffered any to oppress them And He reproveth for their sakes kings.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
'Strike not against Mine anointed, And to My prophets do not evil.'
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
And He calleth a famine on the land, The whole staff of bread He hath broken.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
He hath sent before them a man, For a servant hath Joseph been sold.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
They have afflicted with fetters his feet, Iron hath entered his soul,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
Till the time of the coming of His word The saying of Jehovah hath tried him.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
The king hath sent, and looseth him, The ruler of the peoples, and draweth him out.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
He hath made him lord of his house, And ruler over all his possessions.
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
To bind his chiefs at his pleasure, And his elders he maketh wise.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
And Israel cometh in to Egypt, And Jacob hath sojourned in the land of Ham.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
And He maketh His people very fruitful, And maketh it mightier than its adversaries.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
He turned their heart to hate His people, To conspire against His servants.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
He hath sent Moses His servant, Aaron whom He had fixed on.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
They have set among them the matters of His signs, And wonders in the land of Ham.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
He hath sent darkness, and it is dark, And they have not provoked His word.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
He hath turned their waters to blood, And putteth to death their fish.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Teemed hath their land [with] frogs, In the inner chambers of their kings.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
He hath said, and the beetle cometh, Lice into all their border.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
He hath made their showers hail, A flaming fire [is] in their land.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
And He smiteth their vine and their fig, And shivereth the trees of their border.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
He hath said, and the locust cometh, And the cankerworm — innumerable,
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
And it consumeth every herb in their land, And it consumeth the fruit of their ground.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
And He smiteth every first-born in their land, The first-fruit of all their strength,
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
And bringeth them out with silver and gold, And there is not in its tribes a feeble one.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Rejoiced hath Egypt in their going forth, For their fear had fallen upon them.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
He hath spread a cloud for a covering, And fire to enlighten the night.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
They have asked, and He bringeth quails, And [with] bread of heaven satisfieth them.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
He hath opened a rock, and waters issue, They have gone on in dry places — a river.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
For He hath remembered His holy word, With Abraham His servant,
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
And He bringeth forth His people with joy, With singing His chosen ones.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
And He giveth to them the lands of nations, And the labour of peoples they possess,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
That they may observe His statutes, And His laws may keep. Praise ye Jehovah!
