Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
Alleluia. Give glory to the Lord, and call upon his name: declare his deeds among the Gentiles.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing to him, yea sing praises to him: relate all his wondrous works.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
Glory ye in his holy name: let the heart of them rejoice that seek the Lord.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Seek ye the Lord, and be strengthened: seek his face evermore.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
Remember his marvellous works which he hath done; his wonders, and the judgments of his mouth.
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
O ye seed of Abraham his servant; ye sons of Jacob his chosen.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
He is the Lord our God: his judgments are in all the earth.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
He hath remembered his covenant for ever: the word which he commanded to a thousand generations.
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
Which he made to Abraham; and his oath to Isaac:
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
And he appointed the same to Jacob for a law, and to Israel for an everlasting testament:
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
Saying: To thee will I give the land of Chanaan, the lot of your inheritance.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
When they were but a small number: yea very few, and sojourners therein:
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
And they passed from nation to nation, and from one kingdom to another people.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
He suffered no man to hurt them: and he reproved kings for their sakes.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
Touch ye not my anointed: and do no evil to my prophets.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
And he called a famine upon the land: and he broke in pieces all the support of bread.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
He sent a man before them: Joseph, who was sold for a slave.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
They humbled his feet in fetters: the iron pierced his soul,
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
Until his word came. The word of the Lord inflamed him.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
The king sent, and he released him: the ruler of the people, and he set him at liberty.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
He made him master of his house, and ruler of all his possession.
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
That he might instruct his princes as himself, and teach his ancients wisdom.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
And Israel went into Egypt: and Jacob was a sojourner in the land of Cham.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
And he increased his people exceedingly: and strengthened them over their enemies,
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
He turned their heart to hate his people: and to deal deceitfully with his servants.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
He sent Moses his servant: Aaron the man whom he had chosen.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
He gave them power to shew his signs, and his wonders in the land of Cham.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
He sent darkness, and made it obscure: and grieved not his words.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
He turned their waters into blood, and destroyed their fish.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
Their land brought forth frogs, in the inner chambers of their kings.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
He spoke, and there came divers sorts of flies and sciniphs in all their coasts.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
He gave them hail for rain, a burning fire in the land.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
And he destroyed their vineyards and their fig trees: and he broke in pieces the trees of their coasts.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
He spoke, and the locust came, and the bruchus, of which there was no number.
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
And they devoured all the grass in their land, and consumed all the fruit of their ground.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
And he slew all the firstborn in their land: the firstfruits of all their labour.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
And he brought them out with silver and gold: and there was not among their tribes one that was feeble.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Egypt was glad when they departed: for the fear of them lay upon them.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
He spread a cloud for their protection, and fire to give them light in the night.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
They asked, and the quail came: and he filled them with the bread of heaven.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
He opened the rock, and waters flowed: rivers ran down in the dry land.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
Because he remembered his holy word, which he had spoken to his servant Abraham.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
And he brought forth his people with joy, and his chosen with gladness.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
And he gave them the lands of the Gentiles: and they possessed the labours of the people:
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
That they might observe his justifications, and seek after his law.
