Psalmien 105
1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
BOEIPA te uem uh lah. A ming te khue uh lah. A khoboe te pilnam rhoek taengah tukkil uh lah.
2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
Amah te hlai uh lah. Amah te tingtoeng uh lamtah amah kah khobaerhambae boeih te lolmang taeng uh lah.
3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
A ming cim neh thangthen uh lamtah, BOEIPA aka tlap rhoek kah a lungbuei tah a kohoe saeh.
4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
BOEIPA neh amah kah a sarhi te tlap lah. A maelhmai khaw tlap taitu lah.
5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
A kopoekrhainah a saii neh a ka dongkah laitloeknah bangla anih khobaerhambae khaw,
6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
A sal Abraham tiingan neh a coelh Jakob koca rhoek loh thoelh uh lah.
7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
BOEIPA amah ni mamih kah Pathen coeng. A laitloeknah khaw diklai pum ah om.
8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
A paipi tekumhal duela a thoelh dongah cadilcahma thawngkhat ham olka a uen.
9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
Abraham neh Isaak taengah a saii a olhlo te,
10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
Jakob taengah oltlueh la, Israel taengah kumhal paipi la a sut pah.
11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
Te dongah, “Kanaan kho rhi te na rho la nang taengah kam paek ni,” na ti nah.
12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
A hlang kah hlangmi te a sii la om pueng tih, a khuiah bakuep uh.
13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
Te vaengah namtom taeng lamkah namtom taengla, ram pakhat lamkah pilnam pakhat taengla poengdoe uh.
14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
Amih aka hnaemtaek ham hlang khueh pah pawt tih amih kongah manghai rhoek khaw a tluung pah.
15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
Ka koelh soah ben boel lamtah ka tonghma rhoek te thaehuet thil boeh,” a ti nah.
16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
Khokha a khue vaengah kho khuiah conghol neh caak boeih te a phae pah.
17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
Amih hmai kah a tueih hlang, Joseph te sal bangla a yoih.
18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
A kho te hlong neh a phaep pah uh a hinglu ah thicung loh a toeh.
19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
A olthui a thoeng tue a pha due BOEIPA kah olthui loh ol loh anih te a cil a poe.
20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
Manghai loh a tah dongah pilnam aka taem loh anih a doek tih a hlah.
21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
Amah im kah boei neh a hnopai boeih aka taemrhai hamla,
22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
A hinglu bangla a mangpa rhoek te khoh tih a hamca rhoek te cueih sak ham te a khueh.
23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
Te vaengah Israel loh Egypt la kun tih Jakob loh Ham kho ah bakuep.
24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
Tedae a pilnam te muep a pungtai sak tih a rhal rhoek lakah a yet sak.
25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
BOEIPA loh a sal rhoek te rhaithi sak tih, a pilnam aka hmuhuet ham Egypt rhoek kah lungbuei te a maelh pah.
26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
A sal Moses neh anih ham a coelh Aron te a tueih.
27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
Amih rhoi loh Egypt rhoek taengah Boeipa kah miknoek olka a tueng sak rhoi tih, Ham kho ah khaw kopoekrhai hno te a tueng sak rhoi.
28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
Khohmuep a tueih tih a hmuep sak dongah Boeipa kah olthui olka te koek uh thai pawh.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
A tui te thii la a poeh sak tih a nga khaw a duek sak.
30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
A kho kah bukak rhoek te a manghai rhoek kah imkhui la a khae sak.
31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
Amah loh a uen tih a khorhi tom ah pil neh pilhlip uihli tlung.
32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
Khonal te rhael la a poeh sak tih a kho ah hmaisai hmai la coeng.
33 Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
A misur neh a thaibu te khaw a haih pah tih a khorhi kah thing te a khaem pah.
34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
A uen bal tih kaisih neh lungang te tae na pawt la halo.
35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
Te vaengah a kho kah baelhing boeih a caak tih a khohmuen kah a thaihtae khaw a caak pah.
36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
A kho khuikah caming boeih neh a thahuem boeih khuikah a thaihcuek te a ngawn pah.
37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
Te vaengah amih te cak neh, sui neh ham pawk puei dongah amah koca rhoek khuikah tah paloe pawh.
38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
Amih Egypt rhoek te birhihnah loh a vuei tih amih rhoek a nong vaengah a kohoe uh.
39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
Himbaiyan bangla cingmai a yaal pah tih khoyin ah hmai a vang pah.
40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
A bih vaengah tanghuem a khuen pah tih vaan kah buh te amih a kum sak.
41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
Lungpang a ong vaengah tui ha phuet tih rhamrhae ah tuiva la a long sak te,
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
a sal Abraham taengkah a olkhueh cim te a poek dongah ni.
43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
A pilnam khaw omngaihnah tamlung a coelh neh a khuen.
44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
Te vaengah namtu rhoek kah a thakthaenah namtom khohmuen te a paek tih a pang uh te,
45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
a oltlueh ngaithuen sak ham neh a olkhueng te kueinah sak ham ni. BOEIPA te thangthen lah.
