Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
Bendice a Yahvé, alma mía. Yahvé, Dios mío, eres muy grande. Estás revestido de honor y majestad.
2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
Se cubre de luz como de un vestido. Extiende los cielos como una cortina.
3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
Coloca las vigas de sus habitaciones en las aguas. Hace de las nubes su carro. Camina sobre las alas del viento.
4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
Él hace que sus mensajeros vientos, y sus sirvientes llamas de fuego.
5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
Él puso los cimientos de la tierra, que no debe ser movido para siempre.
6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
Lo cubriste con lo profundo como con un manto. Las aguas estaban por encima de las montañas.
7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
Ante tu reprimenda huyeron. A la voz de su trueno se apresuraron a alejarse.
8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
Las montañas se elevaron, los valles se hundieron, al lugar que les habías asignado.
9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
Has establecido un límite que no pueden traspasar, para que no vuelvan a cubrir la tierra.
10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
Él envía manantiales a los valles. Corren entre las montañas.
11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
Dan de beber a todos los animales del campo. Los burros salvajes sacian su sed.
12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
Junto a ellos anidan las aves del cielo. Cantan entre las ramas.
13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
Riega las montañas desde sus habitaciones. La tierra está llena del fruto de tus obras.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
Hace crecer la hierba para el ganado, y plantas para que el hombre las cultive, para que produzca alimentos de la tierra:
15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
vino que alegra el corazón del hombre, aceite para hacer brillar su rostro, y el pan que fortalece el corazón del hombre.
16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
Los árboles de Yahvé están bien regados, los cedros del Líbano, que ha plantado,
17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
donde los pájaros hacen sus nidos. La cigüeña tiene su hogar en los cipreses.
18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
Las altas montañas son para las cabras salvajes. Las rocas son un refugio para los tejones de las rocas.
19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
Él designó la luna para las estaciones. El sol sabe cuándo ponerse.
20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
Haces las tinieblas, y es de noche, en la que merodean todos los animales del bosque.
21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
Los jóvenes leones rugen tras su presa, y buscan su alimento en Dios.
22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
Sale el sol y se alejan, y se acuestan en sus guaridas.
23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
El hombre sale a su trabajo, a su labor hasta la noche.
24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
¡Yahvé, cuántas son tus obras! Con sabiduría, los has hecho todos. La tierra está llena de sus riquezas.
25 Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
Ahí está el mar, grande y ancho, en el que hay innumerables seres vivos, tanto a los animales pequeños como a los grandes.
26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
Ahí van los barcos, y el leviatán, que se formó para jugar allí.
27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
Todos ellos te esperan, para que les des su comida a su debido tiempo.
28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
Tú les das; ellos recogen. Abres la mano; se conforman con el bien.
29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
Escondes tu rostro; están turbados. Les quitas el aliento; mueren y vuelven al polvo.
30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
Envías tu Espíritu y son creados. Renuevas la cara de la tierra.
31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
Que la gloria de Yahvé sea eterna. Que Yahvé se regocije en sus obras.
32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
Él mira la tierra y ésta tiembla. Toca las montañas y éstas echan humo.
33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
Cantaré a Yahvé mientras viva. Cantaré alabanzas a mi Dios mientras tenga algún ser.
34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
Que mi meditación sea dulce para él. Me regocijaré en Yahvé.
35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
Que los pecadores sean consumidos fuera de la tierra. Que los malvados no sean más. Bendice a Yahvé, mi alma. ¡Alabado sea Yah!
