Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
Mon âme, bénis l’Éternel! Éternel, mon Dieu, tu es infiniment grand! Tu es revêtu d’éclat et de magnificence!
2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
Il s’enveloppe de lumière comme d’un manteau; Il étend les cieux comme un pavillon.
3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
Il forme avec les eaux le faîte de sa demeure; Il prend les nuées pour son char, Il s’avance sur les ailes du vent.
4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
Il fait des vents ses messagers, Des flammes de feu ses serviteurs.
5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
Il a établi la terre sur ses fondements, Elle ne sera jamais ébranlée.
6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
Tu l’avais couverte de l’abîme comme d’un vêtement, Les eaux s’arrêtaient sur les montagnes;
7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
Elles ont fui devant ta menace, Elles se sont précipitées à la voix de ton tonnerre.
8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
Des montagnes se sont élevées, des vallées se sont abaissées, Au lieu que tu leur avais fixé.
9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
Tu as posé une limite que les eaux ne doivent point franchir, Afin qu’elles ne reviennent plus couvrir la terre.
10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
Il conduit les sources dans des torrents Qui coulent entre les montagnes.
11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
Elles abreuvent tous les animaux des champs; Les ânes sauvages y étanchent leur soif.
12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
Les oiseaux du ciel habitent sur leurs bords, Et font résonner leur voix parmi les rameaux.
13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
De sa haute demeure, il arrose les montagnes; La terre est rassasiée du fruit de tes œuvres.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
Il fait germer l’herbe pour le bétail, Et les plantes pour les besoins de l’homme, Afin que la terre produise de la nourriture,
15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
Le vin qui réjouit le cœur de l’homme, Et fait plus que l’huile resplendir son visage, Et le pain qui soutient le cœur de l’homme.
16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
Les arbres de l’Éternel se rassasient, Les cèdres du Liban, qu’il a plantés.
17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
C’est là que les oiseaux font leurs nids; La cigogne a sa demeure dans les cyprès,
18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
Les montagnes élevées sont pour les boucs sauvages, Les rochers servent de retraite aux damans.
19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
Il a fait la lune pour marquer les temps; Le soleil sait quand il doit se coucher.
20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
Tu amènes les ténèbres, et il est nuit: Alors tous les animaux des forêts sont en mouvement;
21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
Les lionceaux rugissent après la proie, Et demandent à Dieu leur nourriture.
22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
Le soleil se lève: ils se retirent, Et se couchent dans leurs tanières.
23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
L’homme sort pour se rendre à son ouvrage, Et à son travail, jusqu’au soir.
24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
Que tes œuvres sont en grand nombre, ô Éternel! Tu les as toutes faites avec sagesse. La terre est remplie de tes biens.
25 Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
Voici la grande et vaste mer: Là se meuvent sans nombre Des animaux petits et grands;
26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
Là se promènent les navires, Et ce léviathan que tu as formé pour se jouer dans les flots.
27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
Tous ces animaux espèrent en toi, Pour que tu leur donnes la nourriture en son temps.
28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
Tu la leur donnes, et ils la recueillent; Tu ouvres ta main, et ils se rassasient de biens.
29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
Tu caches ta face: ils sont tremblants; Tu leur retires le souffle: ils expirent, Et retournent dans leur poussière.
30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
Tu envoies ton souffle: ils sont créés, Et tu renouvelles la face de la terre.
31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
Que la gloire de l’Éternel subsiste à jamais! Que l’Éternel se réjouisse de ses œuvres!
32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
Il regarde la terre, et elle tremble; Il touche les montagnes, et elles sont fumantes.
33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
Je chanterai l’Éternel tant que je vivrai, Je célébrerai mon Dieu tant que j’existerai.
34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
Que mes paroles lui soient agréables! Je veux me réjouir en l’Éternel.
35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
Que les pécheurs disparaissent de la terre, Et que les méchants ne soient plus! Mon âme, bénis l’Éternel! Louez l’Éternel!
