Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
Mi soule, blesse thou the Lord; my Lord God, thou art magnyfied greetli. Thou hast clothid knouleching and fairnesse; and thou art clothid with liyt,
2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
as with a cloth. And thou stretchist forth heuene as a skyn;
3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
and thou hilist with watris the hiyer partis therof. Which settist a cloude thi stiyng; which goest on the fetheris of wyndis.
4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
Which makist spiritis thin aungels; and thi mynystris brennynge fier.
5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
Which hast foundid the erthe on his stablenesse; it schal not be bowid in to the world of world.
6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
The depthe of watris as a cloth is the clothing therof; watris schulen stonde on hillis.
7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
Tho schulen fle fro thi blamyng; men schulen be aferd of the vois of thi thundur.
8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
Hillis stien vp, and feeldis goen doun; in to the place which thou hast foundid to tho.
9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
Thou hast set a terme, which tho schulen not passe; nether tho schulen be turned, for to hile the erthe.
10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
And thou sendist out wellis in grete valeis; watris schulen passe bitwix the myddil of hillis.
11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
Alle the beestis of the feeld schulen drynke; wielde assis schulen abide in her thirst.
12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
Briddis of the eir schulen dwelle on tho; fro the myddis of stoonys thei schulen yyue voices.
13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
And thou moistist hillis of her hiyer thingis; the erthe schal be fillid of the fruyt of thi werkis.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
And thou bringist forth hei to beestis; and eerbe to the seruyce of men. That thou bringe forth breed of the erthe;
15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
and that wiyn make glad the herte of men. That he make glad the face with oile; and that breed make stidefast the herte of man.
16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
The trees of the feeld schulen be fillid, and the cedris of the Liban, whiche he plauntide;
17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
sparewis schulen make nest there. The hous of the gerfaukun is the leeder of tho;
18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
hiye hillis ben refute to hertis; a stoon is refutt to irchouns.
19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
He made the moone in to tymes; the sunne knewe his goyng doun.
20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
Thou hast set derknessis, and nyyt is maad; alle beestis of the wode schulen go ther ynne.
21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
Liouns whelpis rorynge for to rauysche; and to seke of God meete to hem silf.
22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
The sunne is risun, and tho ben gaderid togidere; and tho schulen be set in her couchis.
23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
A man schal go out to his werk; and to his worching, til to the euentid.
24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
Lord, thi werkis ben magnefiede ful myche, thou hast maad alle thingis in wisdom; the erthe is fillid with thi possessioun.
25 Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
This see is greet and large to hondis; there ben crepinge beestis, of which is noon noumbre. Litil beestis with grete;
26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
schippis schulen passe there. This dragoun which thou hast formyd; for to scorne hym.
27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
Alle thingis abiden of thee; that thou yyue to hem meete in tyme.
28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
Whanne thou schalt yyue to hem, thei schulen gadere; whanne thou schalt opene thin hond, alle thingis schulen be fillid with goodnesse.
29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
But whanne thou schalt turne awey the face, thei schulen be disturblid; thou schalt take awei the spirit of them, and thei schulen faile; and thei schulen turne ayen in to her dust.
30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
Sende out thi spirit, and thei schulen be formed of the newe; and thou schalt renule the face of the erthe.
31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
The glorie of the Lord be in to the world; the Lord schal be glad in hise werkis.
32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
Which biholdith the erthe, and makith it to tremble; which touchith hillis, and tho smoken.
33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
I schal singe to the Lord in my lijf; Y schal seie salm to my God, as longe as Y am.
34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
Mi speche be myrie to him; forsothe Y schal delite in the Lord.
35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
Synneris faile fro the erthe, and wickid men faile, so that thei be not; my soule, blesse thou the Lord.
