Psalmien 103
1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
De David. Mon âme, bénis l’Éternel! Que tout ce qui est en moi bénisse son saint nom!
2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
Mon âme, bénis l’Éternel, Et n’oublie aucun de ses bienfaits!
3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
C’est lui qui pardonne toutes tes iniquités, Qui guérit toutes tes maladies;
4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
C’est lui qui délivre ta vie de la fosse, Qui te couronne de bonté et de miséricorde;
5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
C’est lui qui rassasie de biens ta vieillesse, Qui te fait rajeunir comme l’aigle.
6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
L’Éternel fait justice, Il fait droit à tous les opprimés.
7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.
Il a manifesté ses voies à Moïse, Ses œuvres aux enfants d’Israël.
8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
L’Éternel est miséricordieux et compatissant, Lent à la colère et riche en bonté;
9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
Il ne conteste pas sans cesse, Il ne garde pas sa colère à toujours;
10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.
Il ne nous traite pas selon nos péchés, Il ne nous punit pas selon nos iniquités.
11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
Mais autant les cieux sont élevés au-dessus de la terre, Autant sa bonté est grande pour ceux qui le craignent;
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.
Autant l’orient est éloigné de l’occident, Autant il éloigne de nous nos transgressions.
13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
Comme un père a compassion de ses enfants, L’Éternel a compassion de ceux qui le craignent.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.
Car il sait de quoi nous sommes formés, Il se souvient que nous sommes poussière.
15 Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.
L’homme! Ses jours sont comme l’herbe, Il fleurit comme la fleur des champs.
16 Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.
Lorsqu’un vent passe sur elle, elle n’est plus, Et le lieu qu’elle occupait ne la reconnaît plus.
17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,
Mais la bonté de l’Éternel dure à jamais pour ceux qui le craignent, Et sa miséricorde pour les enfants de leurs enfants,
18 niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.
Pour ceux qui gardent son alliance, Et se souviennent de ses commandements afin de les accomplir.
19 Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia.
L’Éternel a établi son trône dans les cieux, Et son règne domine sur toutes choses.
20 Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen.
Bénissez l’Éternel, vous ses anges, Qui êtes puissants en force, et qui exécutez ses ordres, En obéissant à la voix de sa parole!
21 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.
Bénissez l’Éternel, vous toutes ses armées, Qui êtes ses serviteurs, et qui faites sa volonté!
22 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.
Bénissez l’Éternel, vous toutes ses œuvres, Dans tous les lieux de sa domination! Mon âme, bénis l’Éternel!
