Psalmien 102
1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
(곤고한 자가 마음이 상하여 그 근심을 여호와 앞에 토하는 기도) 여호와여, 내 기도를 들으시고 나의 부르짖음을 주께 상달케 하소서
2 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
나의 괴로운 날에 주의 얼굴을 내게 숨기지 마소서 주의 귀를 기울이사 내가 부르짖는 날에 속히 내게 응답하소서
3 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
대저 내 날이 연기 같이 소멸하며 내 뼈가 냉과리 같이 탔나이다
4 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
내가 음식 먹기도 잊었음으로 내 마음이 풀 같이 쇠잔하였사오며
5 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
나의 탄식 소리를 인하여 나의 살이 뼈에 붙었나이다
6 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
나는 광야의 당아새 같고 황폐한 곳의 부엉이 같이 되었사오며
7 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
내가 밤을 새우니 지붕 위에 외로운 참새 같으니이다
8 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
내 원수들이 종일 나를 훼방하며 나를 대하여 미칠듯이 날치는 자들이 나를 가리켜 맹세하나이다
9 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
나는 재를 양식 같이 먹으며 나의 마심에는 눈물을 섞었사오니
10 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
이는 주의 분과 노를 인함이라 주께서 나를 드셨다가 던지셨나이다
11 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
내 날이 기울어지는 그림자 같고 내가 풀의 쇠잔함 같으니이다
12 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
여호와여, 주는 영원히 계시고 주의 기념 명칭은 대대에 이르리이다
13 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
주께서 일어나사 시온을 긍휼히 여기시리니 지금은 그를 긍휼히 여기실 때라 정한 기한이 옴이니이다
14 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
주의 종들이 시온의 돌들을 즐거워하며 그 티끌도 연휼히 여기나이다
15 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
이에 열방이 여호와의 이름을 경외하며 세계 열왕이 주의 영광을 경외하리니
16 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
대저 여호와께서 시온을 건설하시고 그 영광 중에 나타나셨음이라
17 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
여호와께서 빈궁한 자의 기도를 돌아보시며 저희 기도를 멸시치 아니하셨도다
18 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
이 일이 장래 세대를 위하여 기록되리니 창조함을 받을 백성이 여호와를 찬송하리로다
19 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
여호와께서 그 높은 성소에서 하감하시며 하늘에서 땅을 감찰하셨으니
20 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
이는 갇힌자의 탄식을 들으시며 죽이기로 정한 자를 해방하사
21 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
여호와의 이름을 시온에서 그 영예를 예루살렘에서 선포케 하려 하심이라
22 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
때에 민족들과 나라들이 모여 여호와를 섬기리로다
23 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
저가 내 힘을 중도에 쇠약케 하시며 내 날을 단촉케 하셨도다
24 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
나의 말이 나의 하나님이여, 나의 중년에 나를 데려가지 마옵소서 주의 연대는 대대에 무궁하니이다
25 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
주께서 옛적에 땅의 기초를 두셨사오며 하늘도 주의 손으로 지으신 바니이다
26 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
천지는 없어지려니와 주는 영존하시겠고 그것들은 다 옷 같이 낡으리니 의복같이 바꾸시면 바뀌려니와
27 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
주는 여상하시고 주의 년대는 무궁하리이다
28 Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
주의 종들의 자손이 항상 있고 그 후손이 주의 앞에 굳게 서리이다 하였도다
