< Psalmien 102 >

1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
תפלה לעני כי יעטף ולפני יהוה ישפך שיחו יהוה שמעה תפלתי ושועתי אליך תבוא׃
2 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
אל תסתר פניך ממני ביום צר לי הטה אלי אזנך ביום אקרא מהר ענני׃
3 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
כי כלו בעשן ימי ועצמותי כמו קד נחרו׃
4 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
הוכה כעשב ויבש לבי כי שכחתי מאכל לחמי׃
5 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
מקול אנחתי דבקה עצמי לבשרי׃
6 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
דמיתי לקאת מדבר הייתי ככוס חרבות׃
7 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
שקדתי ואהיה כצפור בודד על גג׃
8 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
כל היום חרפוני אויבי מהוללי בי נשבעו׃
9 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
כי אפר כלחם אכלתי ושקוי בבכי מסכתי׃
10 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
מפני זעמך וקצפך כי נשאתני ותשליכני׃
11 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
ימי כצל נטוי ואני כעשב איבש׃
12 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
ואתה יהוה לעולם תשב וזכרך לדר ודר׃
13 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
אתה תקום תרחם ציון כי עת לחננה כי בא מועד׃
14 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
כי רצו עבדיך את אבניה ואת עפרה יחננו׃
15 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
וייראו גוים את שם יהוה וכל מלכי הארץ את כבודך׃
16 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
כי בנה יהוה ציון נראה בכבודו׃
17 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
פנה אל תפלת הערער ולא בזה את תפלתם׃
18 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
תכתב זאת לדור אחרון ועם נברא יהלל יה׃
19 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
כי השקיף ממרום קדשו יהוה משמים אל ארץ הביט׃
20 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
לשמע אנקת אסיר לפתח בני תמותה׃
21 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
לספר בציון שם יהוה ותהלתו בירושלם׃
22 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
בהקבץ עמים יחדו וממלכות לעבד את יהוה׃
23 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
ענה בדרך כחו קצר ימי׃
24 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
אמר אלי אל תעלני בחצי ימי בדור דורים שנותיך׃
25 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
לפנים הארץ יסדת ומעשה ידיך שמים׃
26 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
המה יאבדו ואתה תעמד וכלם כבגד יבלו כלבוש תחליפם ויחלפו׃
27 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
ואתה הוא ושנותיך לא יתמו׃
28 Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
בני עבדיך ישכונו וזרעם לפניך יכון׃

< Psalmien 102 >