Psalmien 102
1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
[A Prayer of the afflicted, when he is overwhelmed and pours out his complaint before YHWH.] Hear my prayer, YHWH. Let my cry come to you.
2 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
Do not hide your face from me in the day of my distress. Turn your ear to me. Answer me quickly in the day when I call.
3 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
For my days consume away like smoke. My bones are burned like a hearth.
4 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
My heart is blighted like grass, and withered, for I forget to eat my bread.
5 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
By reason of the voice of my groaning, my bones stick to my skin.
6 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
I am like a pelican of the wilderness. I have become as an owl of the waste places.
7 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
I watch, and have become like a sparrow that is alone on the housetop.
8 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
My enemies reproach me all day. Those who are mad at me use my name as a curse.
9 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
For I have eaten ashes like bread, and mixed my drink with tears,
10 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
Because of your indignation and your wrath, for you have taken me up, and thrown me away.
11 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
My days are like a long shadow. I have withered like grass.
12 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
But you, YHWH, will abide forever; your renown endures to all generations.
13 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
You will arise and have mercy on Zion; for it is time to have pity on her. Yes, the set time has come.
14 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
For your servants take pleasure in her stones, and have pity on her dust.
15 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
So the nations will fear the name of YHWH; all the kings of the earth your glory.
16 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
For YHWH has built up Zion. He has appeared in his glory.
17 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
He has responded to the prayer of the destitute, and has not despised their prayer.
18 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
This will be written for the generation to come, that a people yet to be created may praise JAH.
19 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
For he has looked down from the height of his sanctuary. From heaven, YHWH looked at the earth;
20 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
to hear the groans of the prisoner; to free those who are condemned to death;
21 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
that men may declare the name of YHWH in Zion, and his praise in Jerusalem;
22 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
when the peoples are gathered together, the kingdoms, to serve YHWH.
23 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
He weakened my strength along the course. He shortened my days.
24 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
I said, "My God, do not take me away in the midst of my days. Your years are throughout all generations.
25 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
In the beginning, YHWH, you established the foundation of the earth. The heavens are the works of your hands.
26 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
They will perish, but you remain; and they will all wear out like a garment. You will change them like a cloak, and they will be changed.
27 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
But you are the same. Your years will have no end.
28 Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.
The children of your servants will continue, and their descendants will be established before you."
