Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Los proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Para conocer sabiduría y disciplina, Para comprender las palabras de inteligencia,
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
Para recibir disciplina y enseñanza, Justicia, derecho y equidad,
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Para dar sagacidad al incauto, Y a los jóvenes conocimiento y discreción.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Oirá el sabio y aumentará el saber, Y el entendido obtendrá habilidades.
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
Entenderá el proverbio y el dicho profundo, Las palabras de los sabios y sus enigmas.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
El principio de la sabiduría es el temor a Yavé. Los insensatos desprecian la sabiduría y la disciplina.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Escucha, hijo mío, la enseñanza de tu padre, Y no abandones la instrucción de tu madre,
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Porque hermosa diadema será en tu cabeza Y collar en tu cuello.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Hijo mío, si los pervertidos te quieren seducir, No consientas.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
Si dicen: Ven con nosotros a tender trampas mortales, Acechemos sin motivo al inocente.
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
¡Los devoraremos vivos, como el Seol, Enteros, como los que bajan a la fosa! (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Hallaremos objetos valiosos. Llenaremos nuestras casas del botín.
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Comparte tu suerte con nosotros, Y tengamos todos una sola bolsa.
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Hijo mío, no andes en el camino de ellos. Aparta tu pie de sus senderos,
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Porque sus pies corren hacia el mal Y se apresuran a derramar sangre.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
En vano se tiende la red Ante los ojos de las aves.
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
Pero ellos colocan trampas a su propia sangre, Y ante sus propias vidas tienden acechanza.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Tales son los senderos del que es dado a codicia, La cual quita la vida a los que la tienen.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La Sabiduría clama en las calles Y da su voz en las plazas.
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
Proclama sobre los muros, Y en las entradas de las puertas pregona sus palabras:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
Oh simples ¿hasta cuándo amarán la ingenuidad? ¿Hasta cuando los burladores amarán la burla, Los insensatos aborrecerán el saber?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
¡Regresen ante mi reprensión, Y les manifestaré mi espíritu, Y les haré conocer mis palabras!
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Pero por cuanto llamé y rehusaron. Extendí mi mano, y no hubo quién escuchara.
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
Desecharon todo mi consejo, Y no quisieron mi reprensión.
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
Yo también me reiré cuando llegue su calamidad Y me burlaré cuando los alcance lo que temen.
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
Cuando lo que temen venga como destrucción, Su calamidad llegue como un remolino de viento Y vengan sobre ustedes tribulación y angustia.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Entonces me llamarán, y no responderé, Me buscarán, pero no me hallarán,
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Por cuanto aborrecieron el conocimiento Y no escogieron el temor a Yavé.
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
No quisieron mi consejo Y menospreciaron toda reprensión mía.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Entonces comerán el fruto de su camino Y se saciarán de sus propios consejos.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
El descarrío de los simples los matará, Y la dejadez de los necios los destruirá.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Pero el que me escuche vivirá confiadamente Y estará tranquilo, sin temor al mal.
