Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Proverbios de Salomón, hijo de David, rey de Israel:
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
para aprender sabiduría e instrucción, para entender las palabras sensatas;
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
para instruirse en la sabiduría, en la justicia, equidad y rectitud;
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
para enseñar discernimiento a los sencillos, y a los jóvenes conocimientos y discreción.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Escuche el sabio y acrecerá en saber. El hombre inteligente adquirirá maestría
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
en entender las parábolas y su sentido misterioso, las sentencias de los sabios y sus enigmas.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
El temor de Yahvé es el principio de la sabiduría; solo los insensatos desprecian la sabiduría y la doctrina.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Escucha, hijo mío, la instrucción de tu padre; y no deseches las enseñanzas de tu madre.
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Serán una corona de gracia para tu cabeza, un collar para tu cuello.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Hijo mío, si los malvados quieren seducirte, no les des oído;
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
si te dicen: “Ven con nosotros; pongamos asechanzas a la vida ajena, tendamos por mero antojo celadas al inocente;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
traguémoslos vivos, como el sepulcro, enteros, como los que descienden a la fosa; (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
y hallaremos preciosas riquezas, henchiremos de despojos nuestras casas.
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Echa tu suerte con nosotros; sea una sola la bolsa de todos nosotros.”
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Hijo mío, no sigas sus caminos; aparta tu pie de sus senderos;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
porque sus pies corren al mal, van presurosos a derramar sangre.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
En vano se tiende la red ante los ojos de los pájaros;
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
mas ellos arman asechanzas a su propia sangre, traman maquinaciones contra su propia vida.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Tal es la senda de los codiciosos de ganancia, quita la vida a los propios dueños.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sabiduría clama en las calles, en las plazas levanta su voz;
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
llama donde hay más concurso de gente, en las puertas de la ciudad expone su doctrina:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
¿Hasta cuándo, oh necios, amaréis la necedad? ¿Hasta cuándo los burladores se deleitarán en burlas, y odiarán los fatuos la sabiduría?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Volveos para (oír) mi instrucción, y derramaré sobre vosotros mi espíritu, quiero enseñaros mis palabras.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Os convidé y no respondisteis, tendí mis manos, y nadie prestó atención;
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
rechazasteis todos mis consejos, y ningún caso hicisteis de mis amonestaciones.
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
Por eso también yo me reiré de vuestra calamidad, y me burlaré cuando os sobrevenga el espanto,
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
cuando os sobrevenga cual huracán el terror, cuando caiga sobre vosotros, como torbellino, la calamidad, y os acometan la angustia y la tribulación.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Entonces me llamarán, y no les responderé; madrugarán a buscarme, y no me hallarán,
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
por cuanto aborrecieron la instrucción y abandonaron el temor de Dios,
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
no amando mi consejo, y desdeñando mis exhortaciones.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Comerán los frutos de su conducta, y se saciarán de sus propios consejos.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Porque la indocilidad lleva a los necios a la muerte, y la prosperidad de los insensatos es causa de su ruina.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mas el que me escucha, habitará seguro, y vivirá tranquilo sin temer el mal.
