< Sananlaskujen 1 >
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Pregovori Salomona, Davidovega sina, Izraelovega kralja,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
da bi spoznali modrost in poučevanje, da bi zaznali besede razumevanja,
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
da bi sprejeli poučevanje modrosti, pravice, sodbe in nepristranskost;
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
da bi dali premetenost preprostemu, mladeniču spoznanje in preudarnost.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Moder človek bo slišal in bo povečal učenje in razumen človek se bo dokopal k modrim nasvetom,
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
da bo razumel pregovor in razlago, besede modrih in njihove temne izreke.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
Strah Gospodov je začetek spoznanja, toda bedaki prezirajo modrost in poučevanje.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Moj sin, prisluhni poučevanju svojega očeta in ne zapusti postave svoje matere,
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
kajti ona bosta ornament milosti tvoji glavi in verižici okoli tvojega vratu.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Moj sin, če te grešniki privabljajo, ne privoli.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
Če rečejo: »Pridi z nami, v zasedi prežimo na kri, brez razloga se tajno pritajimo za nedolžnega,
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol )
požrimo jih žive kakor grob in cele, kakor tiste, ki gredo dol v jamo. (Sheol )
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Našli bomo vse dragoceno imetje, svoje hiše bomo napolnili z ukradenim blagom.
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Svoj žreb vrzi med nas, vsi imejmo eno mošnjo.«
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Moj sin, ne hodi z njimi na pot, svoje stopalo zadrži pred njihovo stezo,
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
kajti njihova stopala tečejo k zlu in hitijo, da prelijejo kri.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Zagotovo je zaman razprostrta mreža v očeh katerekoli ptice.
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
In oni prežijo v zasedi na svojo lastno kri, tajno se pritajijo za svoja lastna življenja.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Takšne so poti vsakega, ki je pohlepen dobička, ki odvzema življenje svojim lastnikom.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
Modrost kliče zunaj, svoj glas izreka na ulicah,
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
kliče na glavnem kraju vrveža, v odprtinah velikih vrat, v mestu izreka svoje besede, rekoč:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
»Doklej boste, vi topi, ljubili topost? In se posmehljivci razveseljevali v svojem posmehovanju in bedaki sovražili spoznanje?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Obrnite se na moj opomin. Glejte, na vas bom izlila svojega duha, razglašala vam bom svoje besede.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Ker sem klicala, pa ste odklonili, iztegovala sem svojo roko, pa noben človek ni upošteval,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
temveč ste zaničevali vse moje svetovanje in niste hoteli mojega opomina,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
se bom tudi jaz smejala ob vaši katastrofi, zasmehovala bom, ko pride vaš strah,
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
ko prihaja vaš strah kakor opustošenje in vaše uničenje kakor vrtinčast veter, ko nad vas prihajata tegoba in tesnoba.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Tedaj se bodo obračali name, toda ne bom jim odgovorila, iskali me bodo zgodaj, toda ne bodo me našli,
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
ker so sovražili spoznanje in niso izbrali strahu Gospodovega.
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Ničesar niso hoteli od mojega nasveta. Prezirali so vsak moj opomin.
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Zato bodo jedli od sadu svoje lastne poti in napolnjeni bodo s svojimi lastnimi naklepi.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Kajti odvračanje od preprostosti jih bo ubilo in uspevanje bedakov jih bo uničilo.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Toda kdorkoli me posluša, bo varno prebival in bo miren pred strahom zla.«