Sananlaskujen 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
Proverbes de Salomon, fils de David, roi d’Israël,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
Pour connaître la sagesse et l’instruction, Pour comprendre les paroles de l’intelligence;
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
Pour recevoir des leçons de bon sens, De justice, d’équité et de droiture;
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
Pour donner aux simples du discernement, Au jeune homme de la connaissance et de la réflexion.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
Que le sage écoute, et il augmentera son savoir, Et celui qui est intelligent acquerra de l’habileté,
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
Pour saisir le sens d’un proverbe ou d’une énigme, Des paroles des sages et de leurs sentences.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
La crainte de l’Éternel est le commencement de la science; Les insensés méprisent la sagesse et l’instruction.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
Écoute, mon fils, l’instruction de ton père, Et ne rejette pas l’enseignement de ta mère;
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
Car c’est une couronne de grâce pour ta tête, Et une parure pour ton cou.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
Mon fils, si des pécheurs veulent te séduire, Ne te laisse pas gagner.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
S’ils disent: Viens avec nous! Dressons des embûches, versons du sang, Tendons des pièges à celui qui se repose en vain sur son innocence,
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
Engloutissons-les tout vifs, comme le séjour des morts, Et tout entiers, comme ceux qui descendent dans la fosse; (Sheol h7585)
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
Nous trouverons toute sorte de biens précieux, Nous remplirons de butin nos maisons;
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
Tu auras ta part avec nous, Il n’y aura qu’une bourse pour nous tous!
15 Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
Mon fils, ne te mets pas en chemin avec eux, Détourne ton pied de leur sentier;
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
Car leurs pieds courent au mal, Et ils ont hâte de répandre le sang.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
Mais en vain jette-t-on le filet Devant les yeux de tout ce qui a des ailes;
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
Et eux, c’est contre leur propre sang qu’ils dressent des embûches, C’est à leur âme qu’ils tendent des pièges.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
Ainsi arrive-t-il à tout homme avide de gain; La cupidité cause la perte de ceux qui s’y livrent.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
La sagesse crie dans les rues, Elle élève sa voix dans les places:
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
Elle crie à l’entrée des lieux bruyants; Aux portes, dans la ville, elle fait entendre ses paroles:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
Jusqu’à quand, stupides, aimerez-vous la stupidité? Jusqu’à quand les moqueurs se plairont-ils à la moquerie, Et les insensés haïront-ils la science?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Tournez-vous pour écouter mes réprimandes! Voici, je répandrai sur vous mon esprit, Je vous ferai connaître mes paroles…
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
Puisque j’appelle et que vous résistez, Puisque j’étends ma main et que personne n’y prend garde,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
Puisque vous rejetez tous mes conseils, Et que vous n’aimez pas mes réprimandes,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
Moi aussi, je rirai quand vous serez dans le malheur, Je me moquerai quand la terreur vous saisira,
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
Quand la terreur vous saisira comme une tempête, Et que le malheur vous enveloppera comme un tourbillon, Quand la détresse et l’angoisse fondront sur vous.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
Alors ils m’appelleront, et je ne répondrai pas; Ils me chercheront, et ils ne me trouveront pas.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
Parce qu’ils ont haï la science, Et qu’ils n’ont pas choisi la crainte de l’Éternel,
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
Parce qu’ils n’ont point aimé mes conseils, Et qu’ils ont dédaigné toutes mes réprimandes,
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
Ils se nourriront du fruit de leur voie, Et ils se rassasieront de leurs propres conseils,
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
Car la résistance des stupides les tue, Et la sécurité des insensés les perd;
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
Mais celui qui m’écoute reposera avec assurance, Il vivra tranquille et sans craindre aucun mal.
