Sananlaskujen 9
1 Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.
Visdommen har bygget sit Hus, har udhugget sine syv Piller;
2 Hän on teuraansa teurastanut, viininsä sekoittanut ja myöskin pöytänsä kattanut.
hun har slagtet sit Slagtekvæg, blandet sin Vin og dækket sit Bord;
3 Hän on palvelijattarensa lähettänyt kutsua kuuluttamaan kaupungin kumpujen rinteiltä:
hun har udsendt sine Piger, hun kalder fra Toppene af Stadens Høje:
4 "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
Hvo der er uvidende, den vende sig hid; og til den, som fattes Forstand, siger hun:
5 "Tulkaa, syökää minun leipääni ja juokaa viiniä, minun sekoittamaani.
Kommer hid, æder af mit Brød, og drikker af Vinen, som jeg har blandet.
6 Hyljätkää yksinkertaisuus, niin saatte elää, ja astukaa ymmärryksen tielle." -
Forlader Uvidenhed, saa skulle I leve, og gaar lige frem paa Forstandens Vej.
7 Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.
Hvo som revser en Spotter, henter sig Spot, og hvo som irettesætter den ugudelige, faar Skændsel til Løn.
8 Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.
Sæt ikke en Spotter i Rette, at han ikke skal hade dig; sæt en viis i Rette, og han skal elske dig.
9 Anna viisaalle, niin hän yhä viisastuu; opeta vanhurskasta, niin hän saa oppia lisää.
Giv den vise, og han skal blive visere; undervis den retfærdige, og han skal tage til i Lærdom.
10 Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. -
Herrens Frygt er Visdoms Begyndelse, og Kundskab om den Hellige er Forstand.
11 "Sillä minun avullani päiväsi enenevät ja jatkuvat elämäsi vuodet.
Thi ved mig skulle dine Dage blive mange, og flere Leveaar skulle vorde dig tillagte.
12 Jos olet viisas, olet omaksi hyväksesi viisas; ja jos olet pilkkaaja, saat sinä sen yksin kestää."
Dersom du er viis, er du viis til dit eget Gavn; men spotter du, skal du bære det alene.
13 Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
Daarskaben er en urolig Kvinde, idel Uvidenhed, og kender ikke noget.
14 Hän istuu talonsa ovella, istuimella kaupungin kummuilla,
Og hun sidder ved sit Hus's Dør, paa en Stol paa Stadens Høje,
15 kutsumassa ohikulkijoita, jotka käyvät polkujansa suoraan eteenpäin:
for at kalde paa dem, som gaa forbi ad Vejen, dem, som vandre ret frem paa deres Stier;
16 "Joka yksinkertainen on, poiketkoon tänne". Ja sille, joka on mieltä vailla, hän sanoo:
hvo der er uvidende, den vende sig hid; og den, som fattes Forstand, ham taler hun til.
17 "Varastettu vesi on makeata, ja salattu leipä on suloista".
Stjaalet Vand er sødt, og lønligt Brød er lækkert.
