Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
Whether wisdom crieth not ofte; and prudence yyueth his vois?
2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
In souereyneste and hiy coppis, aboue the weie, in the myddis of pathis,
3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
and it stondith bisidis the yate of the citee, in thilke closyngis, and spekith, and seith, A!
4 "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
ye men, Y crie ofte to you; and my vois is to the sones of men.
5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
Litle children, vndirstonde ye wisdom; and ye vnwise men, `perseyue wisdom.
6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
Here ye, for Y schal speke of grete thingis; and my lippis schulen be openyd, to preche riytful thingis.
7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
My throte schal bithenke treuthe; and my lippis schulen curse a wickid man.
8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
My wordis ben iust; no schrewid thing, nether weiward is in tho.
9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
`My wordis ben riytful to hem that vndurstonden; and ben euene to hem that fynden kunnyng.
10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
Take ye my chastisyng, and not money; chese ye teching more than tresour.
11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
For wisdom is betere than alle richessis moost preciouse; and al desirable thing mai not be comparisound therto.
12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
Y, wisdom, dwelle in counsel; and Y am among lernyd thouytis.
13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
The drede of the Lord hatith yuel; Y curse boost, and pride, and a schrewid weie, and a double tungid mouth.
14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
Counseil is myn, and equyte `is myn; prudence is myn, and strengthe `is myn.
15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
Kyngis regnen bi me; and the makeris of lawis demen iust thingis bi me.
16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
Princis comaunden bi me; and myyti men demen riytfulnesse bi me.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
I loue hem that louen me; and thei that waken eerli to me, schulen fynde me.
18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
With me ben rychessis, and glorie; souereyn richessis, and riytfulnesse.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
My fruyt is betere than gold, and precyouse stoon; and my seedis ben betere than chosun siluer.
20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
Y go in the weies of riytfulnesse, in the myddis of pathis of doom;
21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
that Y make riche hem that louen me, and that Y fille her tresouris.
22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
The Lord weldide me in the bigynnyng of hise weies; bifore that he made ony thing, at the bigynnyng.
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
Fro with out bigynnyng Y was ordeined; and fro elde tymes, bifor that the erthe was maad.
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
Depthis of watris weren not yit; and Y was conseyued thanne. The wellis of watris hadden not brokun out yit,
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
and hillis stoden not togidere yit bi sad heuynesse; bifor litil hillis Y was born.
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
Yit he hadde not maad erthe; and floodis, and the herris of the world.
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
Whanne he made redi heuenes, Y was present; whanne he cumpasside the depthis of watris bi certeyn lawe and cumpas.
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
Whanne he made stidfast the eir aboue; and weiede the wellis of watris.
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
Whanne he cumpasside to the see his marke; and settide lawe to watris, that tho schulden not passe her coostis. Whanne he peiside the foundementis of erthe;
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
Y was making alle thingis with him. And Y delitide bi alle daies, and pleiede bifore hym in al tyme,
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
and Y pleiede in the world; and my delices ben to be with the sones of men.
32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
Now therfor, sones, here ye me; blessid ben thei that kepen my weies.
33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
Here ye teching, and be ye wise men; and nile ye caste it awei.
34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
Blessid is the man that herith me, and that wakith at my yatis al dai; and kepith at the postis of my dore.
35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
He that fyndith me, schal fynde lijf; and schal drawe helthe of the Lord.
36 Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
But he that synneth ayens me, schal hurte his soule; alle that haten me, louen deeth.
