Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
Doth not, wisdom, cry aloud? and, understanding, send forth her voice?
2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
At the top of the high places above the way, at the place where paths meet, she taketh her stand:
3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
Beside the gates, at the entrance of the city, —at the going in of the openings, she shouteth: —
4 "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
Unto you, O men, I call, and, my voice, is unto the sons of men;
5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
Understand, ye simple ones, shrewdness, and, ye dullards understand sense;
6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
Hear, for, princely things, will I speak, and the opening of my lips shall be of equity;
7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
For, faithfulness, shall my mouth softly utter, but, the abomination of my lips, shall be lawlessness;
8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
In righteousness, shall be all the sayings of my mouth, nothing therein, shall be crafty or perverse;
9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
All of them, shall be plain, to them who would understand, and just, to such as would gain knowledge.
10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
Receive my correction, and not silver, and knowledge, rather than choicest gold.
11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
For better is wisdom, than ornaments of coral, and, no delightful things, can equal her.
12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
I, wisdom, inhabit shrewdness, —and, the knowledge of sagacious things, I gain.
13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
The reverence of Yahweh, is to hate wickedness: pride, arrogance, and the way of wickedness; And a mouth of perverse things, do I hate.
14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
Mine, are counsel, and effective working, I, am understanding, mine, is valour:
15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
By me, kings reign, and dignitaries decree righteousness;
16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
By me, rulers govern, and nobles—all the righteous judges:
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
I love, them who love me, and, they who diligently seek me, find me:
18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
Riches and honour, are with me, lordly wealth, and righteousness;
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
Better is my fruit, than gold—yea fine gold, and mine increase, than choice silver;
20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
In the way of righteousness, I march along, in the middle of the paths of justice:
21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
That I may cause them who love me to inherit substance, and, their treasuries, I may fill.
22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
Yahweh, had constituted me the beginning of his way, before his works, at the commencement of that time;
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
At the outset of the ages, had I been established, in advance of the antiquities of the earth;
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
When there was no resounding deep, I had been brought forth, when there were no fountains, abounding with water;
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
Ere yet the mountains had been settled, before the hills, had I been brought forth;
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
Or ever he had made the land and the wastes, or the top of the dry parts of the world:
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
When he prepared the heavens, there, was I! When he decreed a vault upon the face of the resounding deep;
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
When he made firm the skies above, when the fountains of the resounding deep, waxed strong;
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
When he fixed for the sea its bound, that, the waters, should not go beyond his bidding, when he decreed the foundations of the earth: —
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
Then became I beside him, a firm and sure worker, then became I filled with delight, day by day, exulting before him on every occasion;
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
Exulting in the fruitful land of his earth, Yea, my fulness of delight, was with the sons of men.
32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
Now, therefore, ye sons, hearken to me, for how happy are they who, to my ways, pay regard!
33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
Hear ye correction, and be wise, and do not neglect.
34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
How happy the man that doth hearken to me, —keeping guard at my doors, day by day, watching at the posts of my gates;
35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
For, he that findeth me, findeth life, and hath obtained favour from Yahweh;
36 Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
But, he that misseth me, wrongeth his own soul, all who hate me, love death.
