Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
Doth not wisdom call, and understanding put forth her voice?
2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
In the top of high places by the way, where the paths meet, she standeth;
3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
Beside the gates, at the entry of the city, at the coming in at the doors, she crieth aloud:
4 "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
'Unto you, O men, I call, and my voice is to the sons of men.
5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
O ye thoughtless, understand prudence, and, ye fools, be ye of an understanding heart.
6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
Hear, for I will speak excellent things, and the opening of my lips shall be right things.
7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
For my mouth shall utter truth, and wickedness is an abomination to my lips.
8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
All the words of my mouth are in righteousness, there is nothing perverse or crooked in them.
9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
They are all plain to him that understandeth, and right to them that find knowledge.
10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
Receive my instruction, and not silver, and knowledge rather than choice gold.
11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
For wisdom is better than rubies, and all things desirable are not to be compared unto her.
12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
I wisdom dwell with prudence, and find out knowledge of devices.
13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
The fear of the LORD is to hate evil; pride, and arrogancy, and the evil way, and the froward mouth, do I hate.
14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
Counsel is mine, and sound wisdom; I am understanding, power is mine.
15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
By me kings reign, and princes decree justice.
16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
By me princes rule, and nobles, even all the judges of the earth.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
I love them that love me, and those that seek me earnestly shall find me.
18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
Riches and honour are with me; yea, enduring riches and righteousness.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
My fruit is better than gold, yea, than fine gold; and my produce than choice silver.
20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
I walk in the way of righteousness, in the midst of the paths of justice;
21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
That I may cause those that love me to inherit substance, and that I may fill their treasuries.
22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
The LORD made me as the beginning of His way, the first of His works of old.
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
I was set up from everlasting, from the beginning, or ever the earth was.
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
When there were no depths, I was brought forth; when there were no fountains abounding with water.
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
Before the mountains were settled, before the hills was I brought forth;
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
While as yet He had not made the earth, nor the fields, nor the beginning of the dust of the world.
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
When He established the heavens, I was there; when He set a circle upon the face of the deep,
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
When He made firm the skies above, when the fountains of the deep showed their might,
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
When He gave to the sea His decree, that the waters should not transgress His commandment, when He appointed the foundations of the earth;
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
Then I was by Him, as a nursling; and I was daily all delight, playing always before Him,
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
Playing in His habitable earth, and my delights are with the sons of men.
32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
Now therefore, ye children, hearken unto me; for happy are they that keep my ways.
33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
Hear instruction, and be wise, and refuse it not.
34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
Happy is the man that hearkeneth to me, watching daily at my gates, waiting at the posts of my doors.
35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
For whoso findeth me findeth life, and obtaineth favour of the LORD.
36 Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
But he that misseth me wrongeth his own soul; all they that hate me love death.'
