Sananlaskujen 8
1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
Doth not wisdom cry, And understanding put forth her voice?
2 Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
On the top of high places by the way, Where the paths meet, she standeth;
3 Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
Beside the gates, at the entry of the city, At the coming in at the doors, she crieth aloud:
4 "Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
Unto you, O men, I call; And my voice is to the sons of men.
5 Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
O ye simple, understand prudence; And, ye fools, be of an understanding heart.
6 Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
Hear, for I will speak excellent things; And the opening of my lips shall be right things.
7 sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
For my mouth shall utter truth; And wickedness is an abomination to my lips.
8 Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
All the words of my mouth are in righteousness; There is nothing crooked or perverse in them.
9 Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
They are all plain to him that understandeth, And right to them that find knowledge.
10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
Receive my instruction, and not silver; And knowledge rather than choice gold.
11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
For wisdom is better than rubies; And all the things that may be desired are not to be compared unto it.
12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
I wisdom have made prudence my dwelling, And find out knowledge [and] discretion.
13 Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
The fear of Jehovah is to hate evil: Pride, and arrogancy, and the evil way, And the perverse mouth, do I hate.
14 Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
Counsel is mine, and sound knowledge: I am understanding; I have might.
15 Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
By me kings reign, And princes decree justice.
16 Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
By me princes rule, And nobles, [even] all the judges of the earth.
17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
I love them that love me; And those that seek me diligently shall find me.
18 Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
Riches and honor are with me; [Yea], durable wealth and righteousness.
19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
My fruit is better than gold, yea, than fine gold; And my revenue than choice silver.
20 Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
I walk in the way of righteousness, In the midst of the paths of justice;
21 antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
That I may cause those that love me to inherit substance, And that I may fill their treasuries.
22 Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
Jehovah possessed me in the beginning of his way, Before his works of old.
23 Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
I was set up from everlasting, from the beginning, Before the earth was.
24 Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
When there were no depths, I was brought forth, When there were no fountains abounding with water.
25 Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
Before the mountains were settled, Before the hills was I brought forth;
26 kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
While as yet he had not made the earth, nor the fields, Nor the beginning of the dust of the world.
27 Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
When he established the heavens, I was there: When he set a circle upon the face of the deep,
28 kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
When he made firm the skies above, When the fountains of the deep became strong,
29 kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
When he gave to the sea its bound, That the waters should not transgress his commandment, When he marked out the foundations of the earth;
30 silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
Then I was by him, [as] a master workman; And I was daily [his] delight, Rejoicing always before him,
31 leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
Rejoicing in his habitable earth; And my delight was with the sons of men.
32 Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
Now therefore, [my] sons, hearken unto me; For blessed are they that keep my ways.
33 Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
Hear instruction, and be wise, And refuse it not.
34 Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
Blessed is the man that heareth me, Watching daily at my gates, Waiting at the posts of my doors.
35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
For whoso findeth me findeth life, And shall obtain favor of Jehovah.
36 Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
But he that sinneth against me wrongeth his own soul: All they that hate me love death.
