< Sananlaskujen 7 >

1 Poikani, noudata minun sanojani ja kätke mieleesi minun käskyni.
Fili mi, custodi sermones meos, et præcepta mea reconde tibi.
2 Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.
Fili, serva mandata mea, et vives: et legem meam quasi pupillam oculi tui:
3 Sido ne kiinni sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
liga eam in digitis tuis, scribe illam in tabulis cordis tui.
4 Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni", kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,
Dic sapientiæ, soror mea es: et prudentiam voca amicam tuam,
5 että varjeltuisit irstaalta naiselta, vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.
ut custodiant te a muliere extranea, et ab aliena, quæ verba sua dulcia facit.
6 Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,
De fenestra enim domus meæ per cancellos prospexi,
7 ja minä näin yksinkertaisten joukossa, havaitsin poikain seassa nuorukaisen, joka oli mieltä vailla.
et video parvulos: considero vecordem iuvenem,
8 Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen ja asteli hänen majaansa päin
qui transit per plateam iuxta angulum, et prope viam domus illius, graditur
9 päivän illaksi hämärtyessä, yön aikana, pimeässä.
in obscuro, advesperascente die, in noctis tenebris, et caligine.
10 Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
Et ecce occurrit illi mulier ornatu meretricio, præparata ad capiendas animas: garrula, et vaga,
11 Hän on levoton ja hillitön, eivät pysy hänen jalkansa kotona;
quietis impatiens, nec valens in domo consistere pedibus suis,
12 milloin hän on kadulla, milloin toreilla, ja väijyy joka kulmassa.
nunc foris, nunc in plateis, nunc iuxta angulos insidians.
13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:
Apprehensumque deosculatur iuvenem, et procaci vultu blanditur, dicens:
14 "Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.
Victimas pro salute vovi, hodie reddidi vota mea.
15 Sentähden läksin ulos sinua vastaan, etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.
Idcirco egressa sum in occursum tuum, desiderans te videre, et reperi.
16 Olen leposijalleni peitteitä levittänyt, kirjavaa Egyptin liinavaatetta.
Intexui funibus lectulum meum, stravi tapetibus pictis ex Ægypto.
17 Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa, aloeta ja kanelia.
Aspersi cubile meum myrrha, et aloe, et cinnamomo.
18 Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.
Veni, inebriemur uberibus, et fruamur cupitis amplexibus, donec illucescat dies.
19 Sillä mieheni ei ole kotona, hän meni matkalle kauas.
Non est enim vir in domo sua, abiit via longissima.
20 Rahakukkaron hän otti mukaansa ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."
Sacculum pecuniæ secum tulit: in die plenæ lunæ reversurus est in domum suam.
21 Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:
Irretivit eum multis sermonibus, et blanditiis labiorum protraxit illum.
22 kkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,
Statim eam sequitur quasi bos ductus ad victimam, et quasi agnus lasciviens, et ignorans quod ad vincula stultus trahatur,
23 niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.
donec transfigat sagitta iecur eius: velut si avis festinet ad laqueum, et nescit quod de periculo animæ illius agitur.
24 Sentähden, poikani, kuulkaa minua, kuunnelkaa minun suuni sanoja.
Nunc ergo fili mi, audi me, et attende verbis oris mei.
25 Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille, älä eksy hänen poluillensa.
Ne abstrahatur in viis illius mens tua: neque decipiaris semitis eius.
26 Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.
Multos enim vulneratos deiecit, et fortissimi quique interfecti sunt ab ea.
27 Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas tuonelan kammioihin. (Sheol h7585)
Viæ inferi domus eius, penetrantes in interiora mortis. (Sheol h7585)

< Sananlaskujen 7 >