Sananlaskujen 7
1 Poikani, noudata minun sanojani ja kätke mieleesi minun käskyni.
Min Søn, vogt dig mine Ord, mine bud må du gemme hos dig;
2 Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi.
vogt mine bud, så skal du leve, som din Øjesten vogte du, hvad jeg har lært dig;
3 Sido ne kiinni sormiisi, kirjoita ne sydämesi tauluun.
bind dem om dine Fingre, skriv dem på dit Hjertes Tavle,
4 Sano viisaudelle: "Sinä olet sisareni", kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,
sig til Visdommen: "Du er min Søster!" og kald Forstanden Veninde,
5 että varjeltuisit irstaalta naiselta, vieraalta vaimolta, joka sanoillansa liehakoitsee.
at den må vogte dig for Andenmands Hustru, en fremmed Kvinde med sleske Ord.
6 Sillä minä katselin taloni ikkunasta ristikon läpi,
Thi fra mit Vindue skued jeg ud, jeg kigged igennem mit Gitter;
7 ja minä näin yksinkertaisten joukossa, havaitsin poikain seassa nuorukaisen, joka oli mieltä vailla.
og blandt de tankeløse så jeg en Yngling, en uden Vid blev jeg var blandt de unge;
8 Hän kulki katua erään naisen kulmaukseen ja asteli hänen majaansa päin
han gik på Gaden tæt ved et Hjørne, skred frem på Vej til hendes Hus
9 päivän illaksi hämärtyessä, yön aikana, pimeässä.
i Skumringen henimod Aften, da Nat og Mørke brød frem.
10 Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
Og se, da møder Kvinden ham i Skøgedragt, underfundig i Hjertet;
11 Hän on levoton ja hillitön, eivät pysy hänen jalkansa kotona;
løssluppen, ustyrlig er hun, hjemme fandt hendes Fødder ej Ro;
12 milloin hän on kadulla, milloin toreilla, ja väijyy joka kulmassa.
snart på Gader, snart på Torve, ved hvert et Hjørne lurer hun; -
13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sanoi hänelle:
hun griber i ham og kysser ham og siger med frække Miner;
14 "Minun oli uhrattava yhteysuhri, tänä päivänä olen täyttänyt lupaukseni.
"Jeg er et Takoffer skyldig og indfrier mit Løfte i Dag,
15 Sentähden läksin ulos sinua vastaan, etsiäkseni sinua, ja olen sinut löytänyt.
gik derfor ud for at møde dig, søge dig, og nu har jeg fundet dig!
16 Olen leposijalleni peitteitä levittänyt, kirjavaa Egyptin liinavaatetta.
Jeg har redt mit Leje med Tæpper, med broget ægyptisk Lærred
17 Vuoteeseeni olen pirskoitellut mirhaa, aloeta ja kanelia.
jeg har stænket min Seng med Myrra, med Aloe og med Kanelbark;
18 Tule, nauttikaamme lemmestä aamuun asti, riemuitkaamme rakkaudesta.
kom, lad os svælge til Daggry i Vellyst, beruse os i Elskovs Lyst!
19 Sillä mieheni ei ole kotona, hän meni matkalle kauas.
Thi Manden er ikke hjemme, - på Langfærd er han draget;
20 Rahakukkaron hän otti mukaansa ja tulee kotiin vasta täydenkuun päiväksi."
Pengepungen tog han med, ved Fuldmåne kommer han hjem!"
21 Hän taivutti hänet paljolla houkuttelullaan, vietteli liukkailla huulillansa:
Hun lokked ham med mange fagre Ord, forførte ham med sleske Læber;
22 kkiä hän lähti hänen jälkeensä, niinkuin härkä menee teuraaksi, niinkuin hullu jalkaraudoissa kuritettavaksi,
tankeløst følger han hende som en Tyr, der føres til Slagtning, som en Hjort, der løber i Nettet,
23 niinkuin lintu kiiruhtaa paulaan; eikä tiennyt, että oli henkeänsä kaupalla, kunnes nuoli lävisti hänen maksansa.
til en Pil gennemborer dens Lever, som en Fugl, der falder i Snaren, uden at vide, det gælder dens Liv.
24 Sentähden, poikani, kuulkaa minua, kuunnelkaa minun suuni sanoja.
Hør mig da nu, min Søn, og lyt til min Munds Ord!
25 Älköön poiketko sydämesi tuon naisen teille, älä eksy hänen poluillensa.
Ej bøje du Hjertet til hendes Veje, far ikke vild på hendes Stier;
26 Sillä paljon on surmattuja, hänen kaatamiaan, lukuisasti niitä, jotka hän on kaikki tappanut.
thi mange ligger slagne, hvem hun har fældet, og stor er Hoben, som hun slog ihjel.
