Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
Min son, om du har gått i borgen för din nästa och givit ditt handslag för en främmande,
2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
om du har blivit bunden genom din muns tal, ja, fångad genom din muns tal,
3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
då, min son, må du göra detta för att rädda dig, eftersom du har kommit i din nästas våld: gå och kasta dig ned för honom och ansätt honom,
4 Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
unna dina ögon ingen sömn och dina ögonlock ingen slummer.
5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
Sök räddning såsom en gasell ur jägarens våld, och såsom en fågel ur fågelfängarens våld.
6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
Gå bort till myran, du late; se huru hon gör, och bliv vis.
7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
Hon har ingen furste över sig, ingen tillsyningsman eller herre;
8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
dock bereder hon om sommaren sin föda och samlar under skördetiden in sin mat.
9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
Huru länge vill du ligga, du late? När vill du stå upp ifrån din sömn?
10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Ja, sov ännu litet, slumra ännu litet, lägg ännu litet händerna i kors för att vila,
11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
så skall fattigdomen komma över dig såsom en rövare och armodet såsom en väpnad man.
12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
En fördärvlig människa, ja, en ogärningsman är den som går omkring med vrånghet i munnen,
13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
som blinkar med ögonen, skrapar med fötterna, giver tecken med fingrarna.
14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
Svek bär en sådan i sitt hjärta, ont bringar han alltid å bane, trätor kommer han åstad.
15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
Därför skall ofärd plötsligt komma över honom; oförtänkt varder han krossad utan räddning.
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
Sex ting är det som HERREN hatar, ja, sju äro styggelser för hans själ
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
stolta ögon, en lögnaktig tunga, händer som utgjuta oskyldigt blod,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
ett hjärta som hopsmider fördärvliga anslag, fötter som äro snara till att löpa efter vad ont är,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
den som främjar lögn genom falskt vittnesbörd, och den som vållar trätor mellan bröder.
20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
Min son, bevara din faders bud, och förkasta icke din moders undervisning.
21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
Hav dem alltid bundna vid ditt hjärta, fäst dem omkring din hals.
22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
När du går, må de leda dig, när du ligger, må de vaka över dig, och när du vaknar upp, må de tala till dig.
23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
Ty budet är en lykta och undervisningen ett ljus, och tillrättavisningar till tukt äro en livets väg.
24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
De kunna bevara dig för onda kvinnor, för din nästas hustrus hala tunga.
25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
Hav icke begärelse i ditt hjärta till hennes skönhet, och låt henne icke fånga dig med sina blickar.
26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
Ty för skökan måste du lämna din sista brödkaka, och den gifta kvinnan går på jakt efter ditt dyra liv.
27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
Kan väl någon hämta eld i sitt mantelveck utan att hans kläder bliva förbrända?
28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
Eller kan någon gå på glödande kol, utan att hans fötter varda svedda?
29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
Så sker ock med den som går in till sin nästas hustru; ostraffad bliver ingen som kommer vid henne.
30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
Föraktar man icke tjuven som stjäl för att mätta sitt begär, när han hungrar?
31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
Och han måste ju, om han ertappas, betala sjufalt igen och giva allt vad han äger i sitt hus.
32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
Så är ock den utan förstånd, som förför en annans hustru; ja, en självspilling är den som sådant gör.
33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
Plåga och skam är vad han vinner, och hans smälek utplånas icke.
34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
Ty svartsjuk är mannens vrede, och han skonar icke på hämndens dag;
35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.
lösepenning aktar han alls icke på, och bryr sig ej om att du bjuder stora skänker.
