Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
Fili mi, si spoponderis pro amico tuo, defixisti apud extraneum manum tuam:
2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
illaqueatus es verbis oris tui, et captus propriis sermonibus.
3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
Fac ergo quod dico, fili mi, et temetipsum libera, quia incidisti in manum proximi tui. Discurre, festina, suscita amicum tuum.
4 Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
Ne dederis somnum oculis tuis, nec dormitent palpebræ tuæ.
5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
Eruere quasi damula de manu, et quasi avis de manu aucupis.
6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
Vade ad formicam, o piger, et considera vias ejus, et disce sapientiam.
7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
Quæ cum non habeat ducem, nec præceptorem, nec principem,
8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
parat in æstate cibum sibi, et congregat in messe quod comedat.
9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
Usquequo, piger, dormies? quando consurges e somno tuo?
10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Paululum dormies, paululum dormitabis, paululum conseres manus ut dormias;
11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
et veniet tibi quasi viator egestas, et pauperies quasi vir armatus. Si vero impiger fueris, veniet ut fons messis tua, et egestas longe fugiet a te.
12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
Homo apostata, vir inutilis, graditur ore perverso;
13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
annuit oculis, terit pede, digito loquitur,
14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
pravo corde machinatur malum, et omni tempore jurgia seminat.
15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
Huic extemplo veniet perditio sua, et subito conteretur, nec habebit ultra medicinam.
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
Sex sunt quæ odit Dominus, et septimum detestatur anima ejus:
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
oculos sublimes, linguam mendacem, manus effundentes innoxium sanguinem,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
cor machinans cogitationes pessimas, pedes veloces ad currendum in malum,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
proferentem mendacia testem fallacem, et eum qui seminat inter fratres discordias.
20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
Conserva, fili mi, præcepta patris tui, et ne dimittas legem matris tuæ.
21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
Liga ea in corde tuo jugiter, et circumda gutturi tuo.
22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
Cum ambulaveris, gradiantur tecum; cum dormieris, custodiant te: et evigilans loquere cum eis.
23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
Quia mandatum lucerna est, et lex lux, et via vitæ increpatio disciplinæ:
24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
ut custodiant te a muliere mala, et a blanda lingua extraneæ.
25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
Non concupiscat pulchritudinem ejus cor tuum, nec capiaris nutibus illius:
26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
pretium enim scorti vix est unius panis, mulier autem viri pretiosam animam capit.
27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
Numquid potest homo abscondere ignem in sinu suo, ut vestimenta illius non ardeant?
28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
aut ambulare super prunas, ut non comburantur plantæ ejus?
29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
sic qui ingreditur ad mulierem proximi sui, non erit mundus cum tetigerit eam.
30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
Non grandis est culpa cum quis furatus fuerit: furatur enim ut esurientem impleat animam;
31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
deprehensus quoque reddet septuplum, et omnem substantiam domus suæ tradet.
32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
Qui autem adulter est, propter cordis inopiam perdet animam suam;
33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
turpitudinem et ignominiam congregat sibi, et opprobrium illius non delebitur:
34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
quia zelus et furor viri non parcet in die vindictæ,
35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.
nec acquiescet cujusquam precibus, nec suscipiet pro redemptione dona plurima.
