Sananlaskujen 6
1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;
Ka ca, na hui ham rhi na khang tih kholong ham na kut na tum atah,
2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
Na ka dongkah olthui loh n'hlaeh coeng tih na ka dongkah olthui loh n'khaih.
3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
Te te na saii dongah ka ca aw, na huul uh cakhaw na hui kah kut ah ni na pha hae. Te dongah cet, mawn lamtah na hui hloep laeh.
4 Älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
Na mik te ih sak boeh, na mikkhu te ngam boeh.
5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
Kut dongkah kirhang bangla sayuep kut dongkah vaa bangla namah huul uh laeh.
6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
Kolhnaw aw lunghi taengla cet lah, anih kah khosing ke hmu lamtah cueih van lah.
7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
A taengah rhalboei khaw, rhoiboei khaw, aka taemrhai ham khaw om mai pawh.
8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
Khohal ah a buh te a soepsoei tih cangah ah a caak te a yoep.
9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
Kolhnaw aw me hil nim na yalh vetih na ih lamloh me vaengah nim na thoh ve?
10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
Bet ih, bet ngam, kut poem bet neh na yalh.
11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
Te vaengah na khodaeng te aka cet paitai bangla, na tloelnah loh photling aka bai hlang bangla ha pawk ni.
12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
Aka muen hlang neh boethae hlang tah a ka dongkah olhmaang nen ni a pongpa.
13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
A mik neh a mikhip, a kho neh a thui, a kutdawn neh a thuinuet.
14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
A lungbuei kah a calaak neh a tuetang takuem ah boethae bueng a paem tih, tingtoehnah neh hohmuhnah a khuen.
15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
Te dongah amah kah rhainah loh buengrhuet a thoeng thil vetih hoeihnah om kolla khaem pahoi ni.
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
He parhuk he BOEIPA loh a thinah tih a hinglu dongah tueilaehkoi khuikah tueilaehkoi parhih tah.
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
A honghi lai aka ludoeng kah a mik, ommongsitoe kah thii aka long sak kah a kut,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
Boethae kopoek aka paem lungbuei, boethae dongla aka yong paitok kho,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
A hong kah laipai loh laithae ol a sat tih pacaboeina lakli ah tingtoehnah la a khuen.
20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
Ka ca, na pa kah olpaek te kueinah lamtah na nu kah olkhueng phap sut boeh.
21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
Na lungbuei ah rhawp hlaengtang lamtah na rhawn ah rhawp laikoeinah lah.
22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
Na caeh vaengah nang m'mawt vetih na yalh vaengah nang te n'tawt ni, na haenghang vaengah nang n'lolmang puei ni.
23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
Olpaek tah hmaithoi ni, olkhueng khaw vangnah ni, thuituennah dongkah toelthamnah khaw hingnah longpuei ni.
24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
Huta thae taeng lamkah neh kholong nu ol hnal lamloh nang aka ngaithuen ham ni.
25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
A sakthen te na thinko nen khaw nai boeh, a mikkhu neh nang te n'hloih boel saeh.
26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
Pumyoi nu tah buh hluem ham ni, tedae hlang yuu loh hinglu phutlo khaw a hoem.
27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
Hlang kah a rhang dongah hmai a poep lalah a himbai te hoeh mahpawt a?
28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
Hlang pakhat te hmai-alh dongah a caeh lalah a kho te duih mahpawt a?
29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
A hui kah yuu te aka kun thil tih aka ben tah pakhat khaw hmil tangloeng mahpawh.
30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
A hinglu kah a lamlum dip sak hamla a huen atah hlanghuen te hlang loh hnoelrhoeng mahpawt a?
31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
A hmuh uh atah a pueh parhih la a sah saeh lamtah a im kah a boei a rhaeng te boeih a phai saeh.
32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
Lungbuei aka talh huta tah samphaih, a hinglu aka phae long ni te te a saii.
33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
Tlohtat neh yah a dong vetih anih kokhahnah te hmata mahpawh.
34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
Phulohnah khohnin ah a va kah kosi neh thatlainah dongah lungma ti mahpawh.
35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.
A mikhmuh kah tlansum pakhat khaw khuen pah pawt vetih kapbaih yet cakhaw huem pah mahpawh.
