Sananlaskujen 5
1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
Moj sin, prisluhni moji modrosti in svoje uho pripogni k mojemu razumevanju,
2 ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
da boš lahko upošteval preudarnost in da bodo tvoje ustnice lahko obvarovale spoznanje.
3 Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
Kajti ustnice tuje ženske kapljajo kakor satovje in njena usta so bolj prilizljiva kakor olje,
4 Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
toda njen konec je grenek kakor pelin, oster kakor dvorezen meč.
Njena stopala gredo dol k smrti, njeni koraki se prijemljejo pekla. (Sheol h7585)
6 Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
Da ne bi preudarjal steze življenja, njene poti so premične, da jih ti ne moreš spoznati.
7 Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
Zato mi torej prisluhnite, oh vi otroci in ne odidite od besed mojih ust.
8 Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
Svojo pot odstrani daleč od nje in ne pridi blizu vrat njene hiše,
9 ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
da ne bi svoje časti dal drugim in svojih let krutemu,
10 ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
da ne bi bili tujci nasičeni s tvojim premoženjem in bi bili tvoji napori v hiši tujca
11 ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
in boš končno žaloval, ko bo tvoje meso in tvoje telo iztrošeno
12 ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
in rečeš: »Kako sem sovražil poučevanje in je moje srce preziralo opomin
13 Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
in nisem ubogal glasu svojih učiteljev niti svojega ušesa nagnil k tem, ki so me poučevali!
14 Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
Bil sem skoraj v vsem zlu v sredi skupnosti in zbora.«
15 Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
Pij vode iz svojega lastnega vodnega zbiralnika in tekoče vode iz svojega lastnega izvira.
16 Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
Naj bodo tvoji studenci razpršeni naokoli in reke vodá po ulicah.
17 Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
Naj bodo samo tvoji lastni in ne s teboj [tudi] tujčevi.
18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
Naj bo tvoj studenec blagoslovljen in razveseljuj se z ženo svoje mladosti.
19 Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
Ona naj bo kakor ljubeča košuta in prijetna srna. Naj te njene prsi zadovoljijo ob vseh časih in vedno bodi očaran z njeno ljubeznijo.
20 Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
Zakaj hočeš biti ti, moj sin, očaran s tujo žensko in objemati naročje tujke?
21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
Kajti človekove poti so pred Gospodovimi očmi in on preudarja vsa njegova ravnanja.
22 Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
Njegove lastne krivičnosti bodo zlobnega vzele k sebi in držan bo z vrvmi svojih grehov.
23 Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
Umrl bo brez poučevanja in v veličini svoje neumnosti bo zašel na stranpot.
