Sananlaskujen 5
1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
Filho meu, attende á minha sabedoria: á minha intelligencia inclina o teu ouvido;
2 ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
Para que conserves os meus avisos e os teus beiços guardem o conhecimento.
3 Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
Porque os labios da estranha distillam favos de mel, e o seu palladar é mais macio do que o azeite.
4 Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Porém o seu fim é amargoso como o absinthio, agudo como a espada de dois fios.
Os seus pés descem á morte: os seus passos pegam no inferno. (Sheol h7585)
6 Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
Para que não ponderes a vereda da vida, são as suas carreiras variaveis, e não saberás d'ellas.
7 Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
Agora, pois, filhos, dae-me ouvidos, e não vos desvieis das palavras da minha bocca.
8 Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
Alonga d'ella o teu caminho, e não chegues á porta da sua casa;
9 ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
Para que não dês a outros a tua honra, nem os teus annos a crueis.
10 ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
Para que não se fartem os estranhos do teu poder, e todos os teus afadigados trabalhos não entrem na casa do estrangeiro,
11 ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
E gemas no teu fim, consumindo-se a tua carne e o teu corpo.
12 ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
E digas: Como aborreci a correcção! e desprezou o meu coração a reprehensão!
13 Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
E não escutei a voz dos meus ensinadores, nem a meus mestres inclinei o meu ouvido!
14 Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
Quasi que em todo o mal me achei no meio da congregação e do ajuntamento.
15 Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
Bebe agua da tua cisterna, e das correntes do teu poço.
16 Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
Derramem-se por de fóra as tuas fontes, e pelas ruas os ribeiros d'aguas.
17 Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
Sejam para ti só, e não para os estranhos comtigo.
18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
Seja bemdito o teu manancial, e alegra-te da mulher da tua mocidade.
19 Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
Como serva amorosa, e gazella graciosa, os seus peitos te saciarão em todo o tempo: e pelo seu amor sejas attrahido perpetuamente.
20 Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
E porque, filho meu, andarias attrahido pela estranha, e abraçarias o seio da estrangeira?
21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
Porque os caminhos do homem estão perante os olhos do Senhor, e elle pesa todas as suas carreiras.
22 Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
Quanto ao impio, as suas iniquidades o prenderão, e com as cordas do seu peccado será detido.
23 Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
Elle morrerá, porque sem correcção andou, e pelo excesso da sua loucura andará errado.
