< Sananlaskujen 5 >
1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
My son, attend to my wisdom, and bow thy ear to my understanding:
2 ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
That thou mayest regard discretion, and that thy lips may keep knowledge.
3 Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
For the lips of an adulteress drop as an honeycomb, and her mouth is smoother than oil:
4 Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
But her end is bitter as wormwood, sharp as a twoedged sword.
5 Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol )
Her feet go down to death; her steps take hold on hell. (Sheol )
6 Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
Lest thou shouldest ponder the path of life, her ways are unstable, that thou canst not know them.
7 Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
Hear me now therefore, O ye children, and depart not from the words of my mouth.
8 Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
Remove thy way far from her, and come not near the door of her house:
9 ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
Lest thou give thy honour to others, and thy years to the cruel:
10 ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
Lest strangers be filled with thy wealth; and thy labours be in the house of a stranger;
11 ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
And thou mourn at the last, when thy flesh and thy body are consumed,
12 ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
And say, How have I hated instruction, and my heart despised reproof;
13 Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
And have not obeyed the voice of my teachers, nor inclined my ear to them that instructed me!
14 Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
I was almost in all evil in the midst of the congregation and assembly.
15 Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
Drink waters out of thy own cistern, and running waters out of thy own well.
16 Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
Let thy fountains be dispersed abroad, and rivers of waters in the streets.
17 Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
Let them be only thy own, and not for strangers with thee.
18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
Let thy fountain be blessed: and rejoice with the wife of thy youth.
19 Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
Let her be as the loving hind and pleasant roe; let her breasts satisfy thee at all times; and be thou ravished always with her love.
20 Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
And why wilt thou, my son, be ravished with an adulteress, and embrace the bosom of a stranger?
21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
For the ways of man are before the eyes of the LORD, and he pondereth all his goings.
22 Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
His own iniquities shall take the wicked himself, and he shall be held with the cords of his sins.
23 Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
He shall die without instruction; and in the greatness of his folly he shall go astray.