Sananlaskujen 5
1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
My son, attend unto my wisdom; incline thine ear to my understanding;
2 ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
That thou mayest preserve discretion, and that thy lips may keep knowledge.
3 Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
For the lips of a strange woman drop honey, and her mouth is smoother than oil;
4 Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
But her end is bitter as wormwood, sharp as a two-edged sword.
Her feet go down to death; her steps take hold on the nether-world; (Sheol h7585)
6 Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
Lest she should walk the even path of life, her ways wander, but she knoweth it not.
7 Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
Now therefore, O ye children, hearken unto me, and depart not from the words of my mouth.
8 Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
Remove thy way far from her, and come not nigh the door of her house;
9 ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
Lest thou give thy vigour unto others, and thy years unto the cruel;
10 ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
Lest strangers be filled with thy strength, and thy labours be in the house of an alien;
11 ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
And thou moan, when thine end cometh, when thy flesh and thy body are consumed,
12 ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
And say: 'How have I hated instruction, and my heart despised reproof;
13 Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
Neither have I hearkened to the voice of my teachers, nor inclined mine ear to them that instructed me!
14 Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
I was well nigh in all evil in the midst of the congregation and assembly.'
15 Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
Drink waters out of thine own cistern, and running waters out of thine own well.
16 Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
Let thy springs be dispersed abroad, and courses of water in the streets.
17 Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
Let them be only thine own, and not strangers' with thee.
18 Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
Let thy fountain be blessed; and have joy of the wife of thy youth.
19 Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
A lovely hind and a graceful doe, let her breasts satisfy thee at all times; with her love be thou ravished always.
20 Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
Why then wilt thou, my son, be ravished with a strange woman, and embrace the bosom of an alien?
21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
For the ways of man are before the eyes of the LORD, and He maketh even all his paths.
22 Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
His own iniquities shall ensnare the wicked, and he shall be holden with the cords of his sin.
23 Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
He shall die for lack of instruction; and in the greatness of his folly he shall reel.
