Sananlaskujen 31
1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Palabras del rey Lemuel, La profecía que le enseñó su madre:
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
¿Qué te diré, hijo mío? ¡Oh, hijo de mi vientre! ¿Qué te diré, hijo de mis votos?
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
No des tu fuerza a las mujeres, Ni tus caminos al que destruye a los reyes.
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
No es de reyes, oh Lemuel, Ni es de los reyes beber vino, Ni de los gobernantes el licor.
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
No sea que al beber, olviden lo que se decretó, Y perviertan el derecho de todos los afligidos.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Den el licor fuerte al desfallecido, Y el vino a los de ánimo amargado,
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
Para que beban y olviden su necesidad, Y ya no se acuerden de su miseria.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Abre tu boca a favor del mudo, Defiende la causa de todos los abandonados.
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Abre tu boca, juzga con justicia Y defiende al pobre y al necesitado.
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Mujer virtuosa, ¿quién la hallará? Porque su estima sobrepasa largamente a la de las piedras preciosas.
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
El corazón de su esposo está confiado en ella, Y no carecerá de ganancias.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Ella le dará bien y no mal Todos los días de su vida.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Busca la lana y el lino, Y diligentemente trabaja con sus manos.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Es como la nave del mercader, Que trae su pan desde lejos.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
Se levanta cuando aún es noche, Da alimento a su familia, Y la porción asignada a sus criadas.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Evalúa un campo y lo compra, Y del fruto de sus manos planta una viña.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Ciñe con firmeza su cintura, Y esfuerza sus brazos.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Ve que sus negocios van bien. Su lámpara no se apaga de noche.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Aplica sus manos a la rueca, Y sus dedos manejan el huso.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Extiende su mano al pobre, Sí, alarga sus manos al necesitado.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
No tiene temor por su familia a causa de la nieve, Porque toda su familia lleva ropas dobles de color escarlata.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Teje tapices para sí. De lino fino y púrpura es su vestido.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Su esposo es conocido en la puerta Cuando se sienta con los ancianos de la tierra.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
[Ella] hace ropa de lino y la vende, Y provee cinturones al mercader.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Está vestida de fuerza y dignidad, Y sonríe ante el mañana.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Abre su boca con sabiduría, Y la ley de la clemencia está en su lengua.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Vigila la marcha de su casa, Y no come su pan de ociosidad.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Sus hijos crecen, y la consideran inmensamente feliz, Su esposo también la alaba y dice:
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Muchas mujeres hicieron el bien, Pero tú las superaste a todas.
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Engañosa es la gracia y vana la hermosura, La mujer que teme a Yavé será alabada.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
¡Denle del fruto de sus manos, Y que sus mismas obras la alaben en la puerta!
