< Sananlaskujen 31 >

1 Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Te są słowa Lemuela króla, i zebranie mów, któremi go ćwiczyła matka jego.
2 Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Cóż rzekę, synu mój? cóż rzekę, synu żywota mego? i cóż rzekę, synu ślubów moich?
3 Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Nie dawaj niewiastom siły twojej, ani dróg twoich tym, którzy do zginienia królów przywodzą.
4 Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
Nie królom, o Lemuelu! nie królom należy pić wino, a nie panom bawić się napojem mocnym;
5 Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
By snać pijąc nie zapomniał na ustawy, a nie odmienił spraw wszystkich ludzi uciśnionych.
6 Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Dajcie napój mocny ginącemu, a wino tym, którzy są ducha sfrasowanego.
7 Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
Niech się napije, a zapomni ubóstwa swego, a na utrapienie swoje niech więcej nie wspomni.
8 Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Otwórz usta swe za niemym w sprawie wszystkich osądzonych na śmierć.
9 Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Otwórz usta swe, sądź sprawiedliwie, a podejmij się sprawy ubogiego i nędznego.
10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
Któż znajdzie niewiastę stateczną, gdyż nad perły daleko większa jest cena jej?
11 Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
Serce męża jej ufa jej, a na korzyściach schodzić mu nie będzie.
12 Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
Dobrze mu czyni, a nie źle, po wszystkie dni żywota swego.
13 Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
Szuka wełny i lnu, a pracuje ochotnie rękami swemi.
14 Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
Podobna jest okrętom kupieckim; z daleka przywodzi żywność swoję.
15 Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
I wstaje bardzo rano, a daje pokarm czeladzi swej, a obrok słuszny dziewkom swym.
16 Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
Obmyśla rolę, i ujmuje ją; z zarobku rąk swoich szczepi winnice.
17 Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
Przepasuje mocą biodra swe, a posila ramiona swoje.
18 Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
Doświadcza, że jest dobra skrzętność jej, a nie gaśnie w nocy pochodnia jej.
19 Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
Ręce swoje obraca do kądzieli, a palcami swemi trzyma wrzeciono.
20 Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
Rękę swą otwiera ubogiemu, a ręce swoje wyciąga ku nędznemu.
21 Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
Nie boi się o czeladź swoję czasu śniegu; albowiem wszystka czeladź jej obłoczy się w szatę dwoistą.
22 Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
Kobierce sobie robi; płótno subtelne i szarłat jest odzieniem jej.
23 Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
Znaczny jest w bramach mąż jej, gdy siedzi między starszymi ziemi.
24 Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
Płótno robi, i sprzedaje, także pasy sprzedaje kupcowi.
25 Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
Moc i przystojność jest odzieniem jej; nie frasuje się o czasy przyszłe.
26 Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
Mądrze otwiera usta swe, a nauka miłosierdzia jest na języku jej.
27 Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
Dogląda rządu w domu swym, a chleba próżnując nie je.
28 Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
Powstawszy synowie jej błogosławią jej; także i mąż jej chwali ją,
29 "Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
Mówiąc: Wiele niewiast grzecznie sobie poczynały; ale je ty przechodzisz wszystkie.
30 Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
Omylna jest wdzięczność, i marna piękność; ale niewiasta, która się Pana boi, ta pochwały godna.
31 Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
Dajcie jej z owocu ręku jej, a niechaj ją chwalą w bramach uczynki jej.

< Sananlaskujen 31 >